Kullankaivajat ja indiaanit by Mayne Reid


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 42

Don Estevan hylk�si nuorukaisen tarjouksen, niinkuin gambusinonkin,
mutta toisista syist�. Henry oli sotilas, niinkuin toisetkin ja h�nell�
ei ollut enemp�� kuin muillakaan etuoikeutta siihen, mihin sit�
itsellens� vaatii.

�lykk��mpi ajatus oli kypsynyt p��llik�n aivoissa. H�n k��ntyi kaikkiin
kuulijoihin, mutta eritt�inkin Pedro Vicenten puoleen:

�Voitteko sanoa kuinka monta meik�l�isist� osaa Arispeen eksym�tt�
tielt�?�

�Minun arveluni mukaan voimme laskea heit� v�hint��n viisitoista. Ei
l�ydy meid�n joukossamme ainoatakaan _arrieros_'ta tahi _vaqueros_'ta,
joka ei osaisi Arispeen, jos h�n onnistuisi p��sem��n aavikolle apakien
huomaamatta.�

�Jos niin on asianlaita,� virkkoi don Estevan, �niin voipi ainoastaan
arpa ratkaista. Mit� te ajattelette, Tresillian?�

�Min� arvelen, Villanneva, ett� arvan m��r��m�t miehet, jos ovat
rohkeita, jota en laisinkaan ep�ile, voivat uskaltaa yritykseen. Jos
onnistuvat, olemme pelastetut, jos joutuvat hukkaan, ei kohtalomme en��
ole ep�ilyksen alainen. He vaan tulevat kuolemaan v�h�� ennen meit�.
Meid�n t�ytyy kaikkien nostaa arpaa, minun ja poikani niinkuin kaikkien
muidenkin kumppaliemme, paitsi niit�, kumminkaan t�ll� kertaa, jotka
ovat naimisissa.�

Niin v�h�n tarvittiin toivon kipin�n viritt�miseksi suurimpaan
ep�toivoon vaipuneissa olennoissa. Kaikkien kasvot kirkastuivat heti.

Nuori Tresillian vaati koko nuoruutensa innolla, ett� arvannosto nyt
heti toimitettaisiin.

Mutta don Estevan piti vallan tarpeellisena valmistaa niit� miehi�,
joita pidettiin soveliaina ottamaan osaa n�ihin arpomisiin el�m�st� ja
kuolemasta, ja nyt suostuttiin, ett� arvanheitto tapahtuisi seuraavana
p�iv�n�.

Ryhdyttiin siis tiedustelemaan kuinka monta miest� voisi l�yt�� tien
Arispeen ja millaiset ruumiin voimat heill� oli. Seuraavana p�iv�n�
kutsuttiin heid�t kokoon, ett� saisivat muutamilla sanoilla tiet��, mit�
heilt� vaadittiin.

Ei kukaan tehnyt vastav�itteit� eik� koettanut p��st� t�st�
vaarallisesta toimesta.

Kun n�kiv�t Robert Tresillianin ja h�nen poikansa valmiina kohtaamaan
samaa kohtaloa kuin kaikki muutkin, olisi moni vapaaehtoisesti tehnyt
samoin kuin gambusino ja pyyt�nyt suosionosoitukseksi sen mik� heille
nyt annettiin arvanheiton kautta.

Arvoiksi n�iss� arvannostajaisissa valittiin er��n kaktuskasvin
p�hkin�it� luvultaan yht� monta kuin niit�, jotka ottivat osaa t�h�n
kauheaan peliin. Kaksi p�hkin�� mustattiin hienoksi jauhetulla hiilell�
ja kaikki heitettiin sen per�st� _sombreroon_ (huopahattuun).

Ja nyt oli arvan vuoro puhua. Nuo kaksi mustattua p�hkin�� olivat
voittoina t�ss� omituisessa _tombola_'ssa. Miehet asettuivat piiriin don
Estevanin ymp�rille ja jokainen astui vuorossansa sidotuin silmin esiin
kun h�nen nime�ns� huudettiin ja pisti k�tens� sombreroon, jota
p��llikk� piti reunoista kiinni.

Toimitus oli j�nnitt�v�. Jyme�t huudot tervehtiv�t kutakin nostettua
arpaa. Mutta kauvan ei tarvittu odottaa; tuskin olivat puolet miehist�
vaeltaneet t�m�n uudenaikaisen arpa-astian ohitse, ennenkuin nuo kaksi
kamalata p�hkin�t� jo oli noussut.

Niist� kahdesta, jotka arpa oli m��r�nnyt, oli toinen muulinajaja ja
toinen h�r�npaimen, kumpikin niin rohkeita kuin kukaan muu t�ss�
seikkailijalaumassa.

Tottuneina er�maan kaikkiin odottamattomiin seikkoihin olivat he
edelt�k�sin uskaltaneet henkens� jo silloin, kun astuivat jalkansa
aavikolle. Y�, joka seurasi t�t� p�iv��, tulisi ratkaisemaan heid�n
kohtalonsa. Ilmoittakaamme kumminkin, ett� ennen t�t� y�t� oli muutama
gambusinon ennustus k�ynyt toteen.

Ne indiaanit, joitten odottamaton tulo oli tehnyt niin masentavan
vaikutuksen tuolla ylh��ll� vuoritasangolla, jatkoivat matkaansa
Horcasitas-joelle p�in, eiv�tk� piiritetyt ilman mielenrauhoitusta
seuranneet silm�yksill��n heid�n pitk�� jonoansa, kunnes se katosi
taivaanrannalta.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Sun 21st Dec 2025, 7:08