|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 41
Vaikka ihminen olisi kuinka l�hell� hyv�ns� kuolemaa tai hyvinkin
vakavan vaaran edess�, j��pi kumminkin j�lelle ihmissyd�mmen pohjalle
s��li toisia kohtaan. Estevan ja h�nen yst�v�ns� ajattelivat suru
syd�mmess� uhatuita heimolaisiansa, joiden eduksi eiv�t voineet tehd�
enemp�� kuin omakseenkaan.
Keskell� sit� ��nett�myytt�, jonka Pedro Vicenten melkein todenper�inen
olettaminen oli aikaan saanut, alkoi don Estevan taas ensiksi puhua:
�On kamala kohta, jota miehemme eiv�t viel� tunne, mutta jonka t�ytymys
pian pakoittaa meid�n heille ilmaisemaan. Mets�stys antaa meille en��
tuskin mit��n tuotteita, ja ruokavaramme alkavat v�het�. Meid�n t�ytyy
ruveta v�hent�m��n ruoka-annoksia.�
�K�ske heti v�hent�m��n,� sanoi Robert Tresillian, �ja jokainen tulee
siihen tyytym��n nurkumatta. Eik� ole meid�n asiamme k�yd� etunen�ss�
hyv�ll� esimerkill�?�
�Te olette oikeassa, yst�v�ni, mutta on asia, jota te enk� min�k��n voi
est�� ja se on se, ett� v�est�mme t�m�n v�hennyksen takana aavistaa
n�l�nh�t�� ja ett� kuolema siis yh� l�henee.�
�Ennen sit�,� muistutti insin��ri, �olemme aina tilaisuudessa tekem��n
jonkun toivottoman yrityksen. On parempi kuolla sy�sten eteenp�in p��
pystyss� kuin tulla kidutetuksi ja marttiirapaaluun sidotuksi muistoksi
noilta vimmatuilta elukoilta.�
�Sit� vastaan ei voi v�itt��,� sanoi gambusino, �mutta...�
�Mutta mit�?� huusivat kaikki vuorotellen ja j�rjestyksess��n.
Pedro Vicente antoi rauhallisena ja silm�nluomiansa r�p�ytt�m�tt� heid�n
ahdistaa itse�ns� kysymyksill� ja lausui kaikkien vaiettua:
�Yksi seikka minua kummastuttaa, nimitt�in se, ett� n�m� pirulaiset,
joita sanotaan niin taitaviksi kaikissa konnankoukuissa, eiv�t ole
n�ytt�neet v�hint�k��n halua poistumaan ja k�tkeytym��n �iseen aikaan,
siten tuudittaakseen meit� luottamukseen ja sen per�st�, sitten kun
kerran olisimme j�tt�neet linnoituksemme, tehd�kseen p��llemme
ratsuhy�kk�yksen. Ja kuka tiet��, eik� t�m� sotajuoni, kun sit� olisivat
k�ytt�neet viikkokauden l�peens�, olisi vihdoinkin pett�nyt meid�t!
T�ss� suhteessa en heit� entisiksi tunne, ja me olemme puolestamme
pakoitetut antamaan heille siin� opetusta. Siin� asemassa, miss� nyt
olemme, n�l�nh�t� tulevaisuuden toiveena, olisi ehk� suurin hulluus
viisautta. No niin, don Estevan! Nyt on aika koetella tuotakin
hulluutta!�
�Bravo!� huusivat kaikki muut.
Gambusino odotti kunnes kaikki taas oli hiljaa, jonka per�st� h�n
kuuluvalla ��nell� verkalleen lausui seuraavaa:
�Meill� on ainoastaan yksi neuvo hyvitt��ksemme sit� kauheata virhett�,
jonka kaikki teimme kun unhotimme l�hett�� sanansaattajia Arispeen.
Yhden meist� pit�� muutamana pime�n� y�n� koettaa pujahtaa pakoon ja
ehti� Arispeen apua tuomaan, ainoasta paikasta maailmassa, josta voimme
sit� odottaa. Sen pit�� tapahtuman. Yhdelle meist� t�ytyy onnistua
hiipi� apakien vahtimiesten ohitse, kussa silm� heilt� v�ltt�� ja siten
tunkeutua sola-aukon l�pitse. Sill� joka koetuksen tekee, on
yhdeks�nkymment� mahdollisuutta sadasta joutua pahaan pulmaan. Tahdon
lis�t�, ett� minulla, joka tunnen maan ja indiaanein kielet, on oikeus
vaatia itselleni t�t� teht�v�t� ja etten min� luovuta kenellek��n siit�
koituvaa kunniaa, jos don Estevan hyv�ksyy ehdotukseni�.
T�m� nousi ja sitte kun vakavasti oli hylj�nnyt gambusinon tarjouksen,
jonka poistuminen tai kova onni olisi ollut kaikille vahingollinen,
lis�si h�n, ett� yritys kaikissa tapauksissa viipym�tt� oli t�yt�nt��n
pantava.
�Sennores,� sanoi h�n, �minun lankoni, eversti Requennes, niinkuin
tied�tte, on Zacatecaan lansieerirykmentin p��llikk� Arispessa ja Pedro
Vicente on aivan oikeassa. Yhden meist� tai viel� paremmin kahden t�ytyy
antautua alttiiksi koettaakseen saattaa tietoa everstille ja johdattaa
h�nt� t�nne ratsujoukkoineen.�
Henry Tresillian sy�ksyi keskelle piiri� ja sanoi p��tt�v�ll� ��nell�:
�Min� olen valmis l�htem��n matkaan!�
N�it� sanoja lausuttaessa lensi hehkuva puna Gertrudeen herttaisille
kasvoille. Oliko se Henry Tresillianin rohkeuden ihailua vai pelkoa,
ett� h�nen ehdotuksensa hyv�ksytt�isiin. Ep�ilem�tt� kumpaistakin
tunnetta.
Previous Page
| Next Page
|
|