|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 32
Toinen vihollisista oli voitettu, mutta viel� oli kaikkein kauhein
hengilt� saamatta.
Se meni suoraa tiet� Sennora Villannevan telttaa kohti, jota don
Estevan, Robert Tresillian, Henry ja gambusino puolustivat. Vaikka
harvalukuiset, olivat n�m� taistelijat pelotta, ja heill� oli, paitsi
pyssyj�ns�, puukkoja ja pistoolejakin. He odottivat vihollista vankassa
asennossa. Pedro huusi vilkkaasti:
�Antakaa minun ampua ensiksi, sennores, ja kun karhu k��ntyy nuolemaan
haavaansa, t�ytyy teid�n kaikkien t�hd�t� sen vasempaan lapaan�.
Gambusino notkisti toisen polvensa maata vasten ja asetti pyssyn
olkap��ns� nojaan. Olipa jo aikakin. Tuo mahdottoman suuri el�in oli jo
v�hemm�n kuin kymmenen askeleen p��ss� teltasta, kun Pedro laukasi.
Kuten h�n ennakolta oli sanonut, k��ntyi haavoitettu karhu, niinkuin
edellisell�kin kerralla nuolemaan haavaansa, ja t�m� liike j�tti
vasemman olkap��n n�ht�v�ksi. Nelj� pyssy� l�hetti nyt isku iskultaan
kahdeksan luotiansa tuohon tavattomaan maalitauluun, eik� mik��n niist�
mennyt harhaan. Karhu heitti henkens�, ennenkuin kaiku oli ehtinyt
vastata kaikkiin n�ihin pamauksiin.
[Kuva: Gambusino notkisti toisen polvensa maata vasten ja asetti pyssyn
olkap��ns� nojaan.]
Nyt kuvattu tapahtuma kehittyi lyhyemm�ss� ajassa, kuin on mennyt sen
kertomiseen -- ainoastaan muutamissa minuuteissa. Tulos olisi voinut
k�yd� aivan toisenlaiseksi. Useimmat taistelut harmaan karhun kanssa
ovat v�hemmin onnellisia, ja luetellaan monta sellaista, jossa puolet
ovat joutuneet uhriksi yhden ainoan sellaisen el�imen rajulle raivolle.
Kaikki kokoontuivat sen onnettoman lapsen ymp�rille, jonka naaras oli
tappanut. Poika oli hirve�sti runneltu.
�Se on Pablito Rojas,� virkkoi nais��ni.
Ja kaikki alkoivat s��litellen surkutella:
�_Pobre! Pobre Pablito!_
�idin toivottomuus oli syd�nt� s�rkev�. H�nt� ei voitu saada irtautumaan
poikansa ruumiista, h�n repi tukkansa irti, t�ytti ilman huudoillansa ja
soimaili naaraskarhua, ettei se ollut tappanut h�nt�kin samalla kertaa
kuin h�nen lastansa.
T�m�n sattuman aikana ei ollut mit��n uutta tapahtunut preriill�.
Indiaanit olivat ep�ilem�tt� arvanneet syyt niihin laukauksiin, jotka he
tietenkin kuulivat. Henry voi vakuuttaa, ett� Krusader yh� edelleen
kulki laitumella samalla paikallaan. Siin� oli enemm�n kuin h�n uskalsi
toivoakaan. Ep�ilem�tt� punanahkaiset eiv�t viel� olleet huomanneet
sit�. Mutta niin ei voinut kauvan kest��. Krusaderin hirnuminen
onnettomalla hetkell� pani heid�n korvansa pystyyn, eiv�tk� he nyt
vitkastelleetkaan laittautuessaan valmiiksi. Henry sai kohta suruksensa
n�hd� viisikymmenisen punaisia ratsumiehi� j�tt�v�n leirins� hyv�ss�
j�rjestyksess� ja asettuvan ulkona llanolla indialaiseen jonoon
kiert��kseen ympyr��n tuon jalon el�imen.
Krusader n�ki heid�t hyvin hyv�sti, mutta se j�i vaan sy�m��n, ik��nkuin
vaarasta huolimatta ja ainoastaan ahnehtien saadakseen korvausta monen
p�iv�n paastoamisen j�lkeen. Muutamia askelia siit� oli puro. Ruohoa ja
vett� -- mit� enemp�� voi se toivoakaan?
Kojoteerot l�heniv�t yh� l�hemm�ksi. Krusader ei liikahtanut paikaltaan.
Henryn syd�nt� kouristi.
�T�ll� kerralla tulee nyt loppu,� sanoi h�n muutamalle
vahtikumppanilleen.
�Kuka ties,� sanoi Pedro, joka palasi majapaikasta. �Minua suuresti
kummastuttaisi, jos Krusader tarttuisi noin suurisilm�iseen verkkoon.
Kyll� se viel� puolestaan tekee punanahkoille kepposen... Odottakaa
vaan!�
Villit, jotka eiv�t en�� olleet kaukana purosta, huomasivat riemukseen,
ett� myrsky oli sen muuttanut kohisevaksi koskeksi.
Ahtaammalle supistettaessa piiri� olisi Krusader varmasti vangittuna
heid�n ja puron v�liin. Viel� muutamia askelia vaan ja Krusader olisi
heid�n vallassaan. He olivat vakuutetut siit�, ett� mik� el�in hyv�ns�,
jolla oli v�h��k��n vaistoa, ei koskaan voinut saada p��h�ns� uhkaellen
heitt�yty� virran kuohuviin laineisiin v�ltt��ksens� paljoa v�h�isemp��
vaaraa, ett� joutuisi kiinni.
Previous Page
| Next Page
|
|