Kullankaivajat ja indiaanit by Mayne Reid


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 17

�Miss� olette n�hneet indiaaneja, don Pedro?� kysyi Tresillian.

�Llanolla, koillisessa.�

�Tied�ttek� varmaan, ett� ne ovat indiaaneja?�

�Tied�mme, sennor. Me olemme n�hneet aseellisia ratsumiehi�, jotka eiv�t
voi olla muita kuin punanahkoja.�

�Kuinka kaukana voinevat he olla?� kys�si don Estevan.

�Noin kymmenen peninkulman p��ss� olivat, kun heid�t n�imme, ehk�p�
kauempanakin, eiv�tk� he nytk��n liene paljoa l�hemp�n�, sill� soluimme
alas vajaassa puolessa tunnissa.�

Mets�st�jien l��h�tt�v� hengenveto ja purppuranpunaiset kasvot
todistivat heid�n kulkunsa nopeutta.

�Onnipa oli, ett� n�itte heid�t niin pitk�n matkan p��st�,� pitkitti don
Estevan.

�Oi, sennor, ei siit� taikaa, ett� ovat kaukana, kohta ovat he t��ll�.
He ovat aavistaneet t��ll� olomme ja varustautuneet kiert�m��n meid�t.
Kepe� ratsujoukko, sellainen kuin heid�n, ei tarvitse pitk�� aikaa
taivaltaakseen peninkulman niin tasasella alalla.�

�Mit� neuvotte meit� tekem��n, don Pedro?� kysyi vanha sotilas ja kiersi
viiksi�ns� levottomin katsein.

�Ennen kaikkea ei kelpaa j��d� t�nne. L�htek��mme liikkeelle niin pian
kuin mahdollista. Tunnin kuluttua voipi jo olla my�h�ist�.�

�Mutta selitt�k�� tarkemmin, Pedro! L�hte� liikkeelle? Minnek� sitte
l�htisimme?�

�Tuonne yl�s,� sanoi gambusino ja osoitti Salaper�ist� vuorta.

�Mutta meille on mahdotonta saada elukoitamme sinne yl�s, eik� meill�
ole aikaa kulettaa matkatavaroitamme sinne.�

�Hyvin mahdollista, valitettavasti, mutta saamme olla tyytyv�isi�, jos
pelastamme omat henkemme.�

�Teid�n neuvonne olisi siis j�tt�� kaikki vihollisen valtaan?�

�Niin, sennor, kaikki, jos tarvitaan, ja niin v�h�n kuin mahdollista,
jos meille j��pi aikaa. Ik�v�kseni ei minulla ole parempaa ehdotettavaa,
mutta muuta neuvoa ei l�ydy, emmek� saa ep�r�id�, jos tahdomme pelastaa
nahkamme.�

�J�tt�� kaikki mit� meill� on!� virkkoi �kki� Robert Tresillian.
�Siin�p� olisi kauhea onnettomuus! V�kemme on urhoollista ja hyviss�
aseissa. Me voisimme aivan varmaan puolustaa itse�mme.�

�Mahdotonta, don Roberto, vaikka olisivatkin viel� urhoollisempia ja
paremmissa aseissa. Sen mukaan mit� olen n�hnyt, ovat punaihoiset
kymmenen yht� vastaan ja me joutuisimme varmaankin tappiolle. Ja
muutenkin, jos voisimme pit�� puoliamme p�iv�n valossa, niin keksisiv�t
he kyll� keinon y�ll� polttaa leirimme. Kaikki on kuivaa ja syttyisi
tuleen v�h�isemm�st�kin kipunasta. Meill� on vaimoja ja lapsia
puolustettavana. Ainoastaan tuolla voivat he olla ja ovatkin turvassa.�

�Mutta kuka tiet��, ovatko nuo indiaanit vihollismielisi�k��n meit�
kohtaan? Ehk� ainoastaan ovat parvi opatas-indiaaneja?�

�Ei, he ovat bravoita, min� olen melkein varma, ett� he ovat apakeja,�
pitkitti gambusino levottomana.

�Apakeja!� �rj�hti joukko, joka ymp�r�i heid�t, ��nell�, joka osoitti
sit� kauhua, mink� n�m� raakalaiset her�ttiv�t kaikissa Sonoran
asukkaissa.

�He tulevat apakien maan ��rist�,� jatkoi Pedro. �Heill� ei ole mukanaan
vaimoja eik� lapsia ja min� tahtoisin panna vetoa, ett� ovat aseissa
hampaita my�ten sotaista retke� varten.�

�Siin� tapauksessa,� sanoi don Estevan synk�ll� katseella, �ei meill�
ole mit��n hyv�� odotettavissa.�

�Meill� ei ole edes oikeutta odottaa heilt� lempeytt� muistaessamme
katteini Gil Perezin ja h�nen v�kens� menettely� heit� kohtaan,� jatkoi
gambusino.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Tue 16th Dec 2025, 4:00