|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 1
Ratsastaja, joka istui pienen, harmaan papurikkohevosen sel�ss�, kulki
lukuisan matkueen etunen�ss� parin, kolmen my�skin ratsastavan
herrasmiehen rinnalla. Heit� seurasi muita ratsastajia ja suuria
s�kkikankaalla verhottuja tavaravaunuja. N�it� viimemainituita, jotka
olivat eritt�in k�mpel�tekoisia ja kuormana tuhansia erilaisia esineit�,
veti kutakin kahdeksan muulia. Vaunut olivat oikeita py�rivi� taloja,
joiden asukkaina oli kokonaisia siirtolais-perheit�. Muulit, joita
k�ytettiin kuormajuhtina, muodostivat edell�mainittujen takana
_atajo_'n, se on raition, joka pitk�n� jonona levisi j�lkijoukoksi.
Vihdoin mahdottoman suuri lauma sarvikarjaa, jota paimenet ajoivat ja
joka muodosti vihoviimeisen osaston koko matkueessa.
Kaikki miehet olivat ratsain, viel�p� paimenet ja muulien ajajatkin.
Matkustus sellainen kuin heid�n voi tuskin tapahtuakaan toisella
tavalla. He tulivat Arispen kaupungista Meksikossa ja kulkivat niitten
avaroitten ja autioitten tasankojen halki, jotka reunustavat
Sonoras-nimisen valtion pohjoista rajaa ja nimitet��n _Llanos_.
Matkueessa oli melkein yksinomaan kaivosty�miehi�. Ilman suurempia
vaikeuksia voitiin t�m� arvata siit� puvusta, johon useammat olivat
puetut ja eritt�inkin siit� m��r�st� k�ysi�, ty�-aseita ja koneita,
joitten omituisia muotoja voitiin huomata vaunujen karkeiden peitteiden
alta.
[Kuva: Matkueessa oli melkein yksinomaan kaivosty�miehi�.]
T�ss� oli toisin sanoen ��rett�m�n suuri matkue kullankaivajia, jotka
p��llikk�ns� johtamina vaelsivat tyhjiin kaivetusta _veta_'sta toiseen,
joka juuri �sken oli l�ydetty ja jolle kaikki yksiss� neuvoin arvelivat
omistaa ty�ns�. Heid�n vaimonsa ja lapsensa seurasivat heit�, sill�
aikomus oli asettua t�nne moneksi vuodeksikin, -- t�h�n kaukaiseen
kulmaan Sonoran er�-aavikkoa.
Paitsi niit� kahta ratsastajaa, joiden vaaleat hiukset osoittivat
pohjoismaalaista syntyper��, olivat kaikki muut meksikolaisia,
vaikkeiv�t samaa rotua, sill� voitiin heid�n kasvojensa piirteiss�
huomata v�rivivahduksia kaikenlaisia aina espanjalaisen
paperinkeltaisesta alkuasukkaitten kuparinpunaiseen ihov�riin saakka.
Olivatpa muutamat t�ysiverisi� indiaanejakin _Opatas_-sukua, er�st�
niist� indiaaniheimoista, joita kutsutaan _manses_, se on voitetut ja
sivistetyt, ja jotka yht� v�h�n muistuttavat villej� velji��n kuin
kotikissa tiikeri�.
Muutamat erilaisuudet puvussa ilmaisivat jo ensi silm�nluonnilla
eroituksen matkustajain s��dyss� ja arvoasemassa. Kaivosty�miehet ja
ty�njohtajat olivat enemmist�n�. Sit� paitsi l�ytyi kuormarenkej�,
_arrieros_ ja _moros_, jotka kaitsivat vetojuhtia, _vaqueros_ eli
h�r�npaimenia sek� kaikellaisia palvelijoita kumpaakin sukupuolta.
Se ratsastaja, jonka sanat me ilmoitimme kertomuksemme alussa, ei ollut
seurueensa n�k�inen, ei pukunsa eik� yhteiskunnallisen asemansa
puolesta. H�n oli kullanetsij� eli _gambusino_, niinkuin meksikolaiset
sanovat, yksi niit� olioita, joita n�iss� seuduin on niin runsaasti, ja
jotka is�st� poikaan omaavat erin�isen taidon maansis�lmyksist� l�yt��
t�t� keltaista metallia. H�nen nimens� oli Pedro Vicente. H�nell� oli
omituiset kasvonpiirteet, kasvot, jotka eiv�t olleet tavallisten
ihmisten kasvojen n�k�iset ja h�nen mustat silm�ns� n�kyiv�t tahtovan
tutkia syd�mmi� samalla tavalla, kuin ne ymm�rt�isiv�t tunkea l�pi
aarnioitten sisimm�tkin loukerot.
Juuri Petro Vicente oli muutamia viikkoja ennen l�yt�nyt sen _veta_n,
jonne karavaani nyt oli matkalla. H�n oli kiiruhtanut ilmoittamaan
l�yt�ns� Arispen viranomaisille sek� antanut merkit� sen viraston
rekisteriin, joka maan lakien mukaan turvasi h�nelle yksinomaisen
omistusoikeuden l�yt�m��ns� kulta-aarnioon. Kun me nyt t�m�n tied�mme,
voisimme otaksua ett� _gambusino_ oli koko t�m�n kullankaivajamatkueen
p��llikk�. Niin ei kumminkaan ollut asian laita. H�nen varallisuutensa
ei my�nt�nyt h�nelle tilaisuutta alkaa ty�t�, joka vaati niin suuria
p��omia etuk�teen ja h�n oli sent�hden ollut pakoitettu luovuttamaan
oikeutensa rikkaalle kauppahuoneelle _Villanneva ja Tresillian_, saaden
sit� vastaan suuren summan k�teist� rahaa ja lupauksen suureen
osallisuuteen tulevassa voitossa.
Yritys n�ytti lupaavalta. Villanneva ja Tresillian olivat j�tt�neet
vanhan aarnionsa, josta heille oli ainoastaan hyvin v�h�n tuloja ja
olivat l�hteneet matkalle kaiken ty�v�kens� ynn� heid�n vaimojensa ja
lastensa kanssa kuljettaen mukanaan t�ydellisen varaston
kaivosty�kapineita ynn� kaikkea mit� he jokap�iv�isess� el�m�ss��n
v�ltt�m�tt�m�sti tarvitsivat. Juuri heid�n karavaaninsa pys�htyi
llanolla, kun johtaja Pedro Vicente huudahti:
Previous Page
| Next Page
|
|