Äärimmäisessä talossa by Matti Kurikka


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 12

SAARA. Mokoma nahjus!

SELMA. Kiitos is�ni. �l� suutu minuun. Mutta kuten n�et on parasta,
ett� nyt l�hden t��lt�. T�nne en en�� j��d� voi.

RAHIKKA. Kaukonen, luottakaa minuun, min� pid�n huolen h�nest�.

(Selma ja Rahikka l�htev�t.)




TOINEN N�YT�S.


(Ky�kki: per�ll� vasemmassa kulmassa hella, sen t�ll� puolen
kastrulliparvet; per�sein�ll� ikkunan alla p�yt� ja kaksi tuolia;
oikealla kaappi ja vuode. Ovi kummallakin sivulla).


I:n KOHTAUS.

SELMA. (Pesee asteita.) T�m�h�n on hauskaa! Saan sitten yksin asua n�in
siistiss� huoneessa. Ja niin sivistynyt, �idillinen em�nt�. Sanoi
olevansa minuun tyytyv�inen. No, parastani tahdonkin koettaa.--Is�nt�
n�ytt�� �re�lt�. Mutta olenhan min� paljon pahempaan tottunut. Kun
v�h�n vaatii, saa aina enemm�n.--Saapas n�hd�, mit� Pekka arvelee.--
Kuinka ihmeellist�! H�nt� ajattelen vaan, h�nen t�htens� unohdan kaiken
muun. Ja kuinka pian se k�vi. Ennenkuin enn�tin ajatellakaan,--olimme
jo----Mutta oliko se sent��n oikein tehty? Niin pian! Sanoihan �itini,
ettei miehiin saa aina luottaa----Ei. ei, Rahikka on rehellinen. Sen
n�in heti h�nen silmist��n. Ja tunnenhan h�net jo lapsuudestani.--Mutta
olisikohan �itini kuitenkaan sallinut----Voi, voi, min� tulen
rauhattomaksi. Jospa olisi kenelt� neuvoa kysy�, kenelle syd�mmens�
avata... Jos uskaltaisin rouvalle tunnustaa... Enh�n min� Pekan
rehellisyytt� ep�ilek��n. Mutta jos h�nkin erehtyisi. Jos h�n vaan
luulee minua rakastavansa,--jos h�n katuisi. Eih�n ihminen voi aina
olla varma itsest��nk��n.


II:n KOHTAUS.

ROUVA SILAN. (Tulee oikealta.) No, joko alat saada pestyksi... Kas,
pian se n�kyy sinulta k�yv�n... Ole vaan ahkera lapsukaiseni, me
tulemme hyvinkin sopimaan, luulen min�. Valmista teevesi kello
kymmeneksi. Me menemme nyt ulos. Kumma vaan, ettei ompelijatarta
kuulu.----

SELMA. (Itsekseen.) Jos uskaltaisin h�nelt� kysy�.

R. SILAN. (Menee ikkunan luo, avaa sen.) Robert, tulehan jo. Kello on
jo kuusi.

(Panee ikkunan kiinni.)

SELMA. Kenraalska, saanko min� kysy� teilt�. Olettehan te niin oppinut
ja tied�tte----

R. SILAN. Kysy, lapsukaiseni. Mit� tahdot tiet��?

SELMA. Mit� on rakkaus?

R. SILAN. Mit�k� se on? Miksi sit� kysyi? Etk� itse tied�?

SELMA. Min� vaan luin �sken juuri er��n kirjan--

R. SILAN. Mink� kirjan?

SELMA. Paul ja Virginia'n.

R. SILAN. Vai niin. Se on kaunis kirja, eritt�in kaunis ja sive�. Se on
hyv�, ett� luet sellaisia kirjoja.

SELMA. Min� tulin siksi ajatelleeksi, voiko nykyaikana en�� sellainen
uskollinen rakkaus olla mahdollista--

R. SILAN. Se kysymys vaatii lavean vastauksen... Mutta sen voin sinulle
sanoa, ja se onkin hyv�, ett� tuli siit� puhe. Nuoren tyt�n,
eritt�inkin k�yh�n tulee nykyj��n olla eritt�in varovainen. Nykyinen
miessukupolvi on turmeltuneempi kuin sin� voit aavistaakaan. Ainoastaan
suurilla voimain ponnistuksilla voimme en�� karsia, juuria pois
yhteiskunnastamme, ne paheet, jotka sen ytimi� kalvaavat... Juuri
k�yhi� palvelustytt�j� uhkaa vaara enimmin. Suuri varovaisuus, ehdoton
siveys vaan voi heit� t�ydellisesti turvata. Luulotellun rakkauden alla
voi aina piill� myrkyllinen k��rme...

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Sun 22nd Jun 2025, 20:03