|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 11
Kadulla rupeat----Ja mokoman sitten palvelukseen laskisimme.
RAHIKKA. �lk��h�n nyt.
SAARA. Etk� viel� osaa repp�n��si kiinni pit��--Mars! Vai t�ss�--
(Tempaa luudan.)
NIILO. (Tulee.) Mit� nyt taasen?
SAARA. Hyv� ett� tulit. Tuossa nyt n�et.
NIILO. Mit�, mit�--?
SAARA. Ajattelehan, min� tulen kotiin ja tapaan n�m� kaksi
nuoleksimassa toisiaan--Selman ja tuon--
NIILO. Selma, onko se totta?
SAARA. Josko se on totta. Luuletko minun valehtelevan.
NIILO. Selma tytt�reni, puhu.
RAHIKKA. Kaukonen, te ette en�� tunne minua, mutta jos luotatte
rehellisen suomalaisen puheesen, niin �lk�� uskoko v�hint�k��n pahaa
tytt�rest�nne.
NIILO. Puhukaa.
RAHIKKA. Me olemme lapsuuden yst�vi�. K�vimme yhdess� kansakoulua ja
kulimme usein yhdess� kotiin kun viel� asuitte Kruununhaassa. Min�
muutin sitten maalle, enk� ole Selmaa sen koommin n�hnyt. Nyt tapaamme
sattumalta toisemme, puhuttelemme toisiamme ja huomaamme l�yt�neemme
molemmat todellisen kaivatun yst�v�n. Me olimme molemmat yst�v�n
puutteessa. Nyt olemme enemm�n kuin yst�vyksi�.
NIILO. No mutta yhdell� n�kem�ll�k� te vaan--?
SELMA. Is� kulta!
SAARA. Siin� nyt kuulit. Etk� jo laita tuota menem��n, ett� muistaa--
RAHIKKA. Min� tunnen teid�t Kaukonen. Te olette oikeuden mies,
oikea is�.
NIILO. Min� en tied�, mit� sanoisin. Selma tytt�reni, onko se
mahdollista. Olisitko niin ajattelemattomasti heitt�ynyt heti nuoren
miehen kaulaan, kun--?
SELMA. (Rohkasee itsens�.) Olen. Miksi sit� kielt�isin.
SAARA. Ja uskaltaa ihan vasten silmi�.
NIILO. Minun t�ytyy nuhdella sinua, Selma. Ei nuori tytt� saa--
SELMA. (Itkem��n heltyen.) Is�ni. Etk� sin� voi k�sitt��, mit� se on,
kun nuori tytt� vuodet pitk�t vaan saa haukkumisia kuulla, aamusta
iltaan kest�� syd�mmett�m�n emintim�n sortoa, etk� voi k�sitt��, milt�
silloin tuntuu, kun odottamatta kohtaa hell�syd�mmisen yst�v�n, joka
ymm�rt�� h�nen tunteensa sek� h�nen ajatuksensa. Eik� mieli tuosta
helly? Ajatteleeko h�n silloin, mik� sopii, mik� on luvallista. Sinun
t�ytyy k�sitt�� sit�! Kuinka puhui ennen �itini rakkaudesta: kuinka se
joskus hiipii salaa aavistamatta syd�mmeen ja anastaa sen sitten
v�kisin valtaansa, ja kuinka se joskus taasen hy�kk�� �kki� kuin
tuuliaisp�� kes�isimm�n tyvenen vallitessa. Silloin en h�nt�
ymm�rt�nyt, mutta nyt ymm�rr�n. Sorrettu, onneton vaan voipi oikein
k�sitt�� mik� rakkaus on, sen voimaa ei paatunut syd�n, eik�
huolettomuudessa el�v� voi k�sitt��.
SAARA. Riitt�� jo tuota lorua!
NIILO. Oma tytt�reni. Kyll� min� ymm�rr�n sinua. Sinussa on �itisi
henki. Min� osasin h�nen ajatuksilleen arvon antaa, vaikka en
voinutkaan niit� seurata. Sinunkaan tunteitasi en tahdo ruveta
tuomitsemaan. Itse ymm�rr�t ne paremmin kuin min� ja--
SAARA. Niilo, eik� t�st� loppua tulekaan.
NIILO. Hyv� Saara. Enh�n min� mit��n voi. Jos h�n itse tahtoo----
Previous Page
| Next Page
|
|