| 
   
   
    
   Main 
   - books.jibble.org 
   
 
 
    My Books 
   - IRC Hacks 
   
    Misc. Articles 
   - Meaning of Jibble 
   - M4 Su Doku 
   - Computer Scrapbooking    
   - Setting up Java 
   - Bootable Java 
   - Cookies in Java 
   - Dynamic Graphs 
   - Social Shakespeare 
   
    External Links 
   - Paul Mutton 
   - Jibble Photo Gallery 
   - Jibble Forums 
   - Google Landmarks 
   - Jibble Shop 
   - Free Books 
   - Intershot Ltd 
    
   | 
  
   
         
         books.jibble.org
         
        
                               Previous Page
          |              Next Page
         
                  
 Page 4
 
Min� kuulin kuinka puhujan ��ni v�risi liikutuksesta ja n�in kuinka
 
kauniit naiset nostivat nen�liinat silmilleen. Mefisto huokasi
 
osanottavasti selk�ni takana.
 
 
Puhuja siirtyi sitten selitt�m��n varkauden etuja tieteelliselt�
 
kannalta katsoen. H�n osoitti oppineessa ja tarkassa laskussa, kuinka
 
varkaus kansantaloudellisessa suhteessa oli saanut aikaan h�mm�stytt�vi�
 
tuloksia. "Niill� varoilla", selitti h�n, "jotka meid�n varkaat toivat
 
kotiin viime sodasta, yll�pidet��n t�t� nyky� 20,000 kirkkoa ja koulua!"
 
 
Innokkailla suosionosoituksilla palkitsivat joukot tuon lauseen, ja
 
puhuja jatkoi sitten, selitt�en varkauden merkityst� esteetilliselt� ja
 
moraliselta kannalta. "Ei mik��n ammatti", vakuutti puhuja, "ole niin
 
omiaan kehitt�m��n ihmisen parhaimpia puolia, uljuutta, rohkeutta,
 
kekseli�isyytt�, n�pp�ryytt�, p��tt�v�isyytt�, j. n. e. puhumattakaan
 
siit� kuinka suuri vastuunalaisuus, mutta samalla jalo teht�v� varkailla
 
on omaisuuden oikeassa tasoittamisessa. Muistakaa aina", lopetti h�n,
 
"ett� varastaessanne rikkailta, jaatte osan saaliista k�yhille!"
 
 
Liikutettuina hurrasivat joukot, ja upseeri luki viel� hymnin, jonka
 
kansan suurin runoilija oli kirjoittanut varasarmeijan ylistykseksi.
 
 
"Eik� tuo olisi suuremmoinen edistys?" kysyi Mefisto innoissaan. "Mutta
 
arveleppas, jos tuo olisi ollut rinnan sota-armeijan kanssa! Yst�vin� ja
 
auttaen toinen toistaan ja siten toteuttaen veljeyden suurta aatetta!"
 
Mefisto saneli tavattoman suurella ponnella ja vakuutuksella. Mutta
 
sitten h�n lis�si synk�sti: "Pelk��n ett� se on liian my�h�ist�!"
 
 
"Ei minusta sinulla ole syyt� valittaa varkaiden puutetta nytk��n,
 
vaikk'ei meill� tosin ole varsinaista varasarmeijaa," virkoin min�.
 
 
"Ei, se on totta", my�nsi Mefisto, "mutta niiden lukum��r� on
 
v�henem�ss�. Kohta voi tulla se aika, jolloin ainoastaan kaikkein
 
ylh�isimm�t uskaltavat varastaa, ja keskis��ty ja kansa on pakoitettu
 
luopumaan tuosta toimesta kokonaan. Toista olisi, jos heillekin
 
pystytett�isi muistopatsaita, jos heillekin musiikki soittaisi, puheita
 
pidett�isi ja ylistysrunoja kirjoitettaisi kuten tappajille. Mutta
 
sanoinhan jo, ett� se systeemin puute se oli minun erehdykseni".
 
 
"Eiv�tk� muut paheet sinua huolestuta, Mefisto? Kuinka on valheen,
 
petoksen, vihan, kateuden y. m. laita? Taitavat olla v�henem�ss� nekin".
 
 
"Ei ole h�t�� viel�!" huudahti Mefisto innoissaan. "Tuo henkisempi puoli
 
ty�alastani kehittyy varsin tyydytt�v�sti. Ihmiset ovat n�et aina
 
suosineet henkisyytt� ja idealisuutta. Se on hyvin kaunis puoli heiss�".
 
-- Mefisto oli merkillisen arvokkaan ja ylev�mielisen n�k�inen. Sitten
 
h�n jatkoi: "Is�nmaanrakkauden nimess� kansa vihaa kansaa. Oikeuden ja
 
totuuden nimess� veli sortaa velje�. Kunnia ja arvo vaatii ett� vahvempi
 
musertaa heikompia, joita h�n on luvannut suojella ja joiden oikeudet
 
h�n on valallaan vahvistanut. Katsoppas, yst�v�ni, tuota kaikkea
 
sanotaan korkeammassa kieless� politiikaksi. Siin� on systeemi�, ja min�
 
olen sen itse j�rjest�nyt".
 
 
Mefisto kaapi tyytyv�isen� kaviollaan maata ja hymyili muistellessaan
 
voittojaan tuolla henkisell� ty�alalla. Sitten h�n lis�si huoahtaen
 
n�yr�sti:
 
 
"Mutta kiitt�m�tt�myytt� saan tietysti osakseni parhaimmilta
 
palvelijoiltanikin. Koska he minulle my�nt�isiv�t kunnian ty�st��n? Ei,
 
_toisen_ nimess� he k�skyni t�ytt�v�t!"
 
 
"Kest��k� valtasi kauvan viel�, Mefisto?" kysyin.
 
 
Tuo kysymys ei mahtanut oikein miellytt�� Mefistoa, sill� h�n tiuskasi
 
kovalla ��nell�: "Kest��! Uskallatko sin�kin ep�ill� sit�?" Sitten h�n
 
v�h�n ajan per�st� jatkoi tyynemmin: "Kerran se aika tulee jolloin
 
_kaikki_ uskovat ett� valtani kest��, ja silloin se kest��. Kurjat
 
optimistit, jotka aina toivovat paremman ajan koittavan ja heikontavat
 
toivollaan valtaani, ne sortuvat. Silloin ihmiset luottavat j�rkeens�
 
vain ja usko, toivo ja rakkaus ovat kuolleet. Silloin on valtani vankka.
 
Ei mik��n sit� silloin en�� voi j�rk�hytt��. Tuleva aika on oleva minun,
 
minun, _minun_!"
 
 
Mefisto kasvoi j�ttil�isen kokoiseksi, ja minusta n�ytti kuin h�n olisi
 
voinut sulkea koko maailman veripunaiseen vaippaansa. Vereni j�hmettyi.
 
Eik� siis en�� ollut pelastusta miss��n?
 
 
Mefisto pudisteli vaippaansa, ja auringon valo sammui. Min� kuulin
 
kuinka h�n nauroi kamalasti, huutaen: "Nyt on valo mennyt, nyt alkaa
 
minun valtani!"
 
 
         
        
                      Previous Page
          |              Next Page
         
                  
   | 
  
   
   |