|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 17
-- -- -- -- -- --
Ja pastori rakasti Agnesia. Eik� ainoastaan rakastanut, vaan toivoi
omakseen koko sielullaan, kaikilla ennen tukahdetuilla tunteillaan,
jotka el�m�n ajalla olivat h�neen kertyneet ja nyt vasta puhkesivat
esiin, t�ytt�en koko h�nen olentonsa.
-- -- -- -- -- --
Tietysti pastori ei voinut kelt��n peitt�� syd�mens� tilaa, ja se oli
loppumattomana ilon l�hteen� pit�j�n nuorisolle sin� kes�n�. Eih�n sit�
tarvinnut muuta kuin mainita Agnesin nimi, niin pastori lensi
tulipunaiseksi, ja paitsi sit� h�n niin ep�luuloa her�tt�v�ll� tavalla
alkoi k�ytt�� parasta pukuaan arkip�ivin� sek� hankki itselleen vaalean
ruskeat kes�keng�t ja punaisen kaulahuivin, koska Agnes kerran oli
tullut maininneeksi rakastavansa l�mmint� punaista v�ri�.
Pastori ei koskaan ennen ollut ottanut osaa pit�j�n nuorison
huvituksiin, mutta nyt h�n oli ensim�inen ja viimeinen kaikilla
kalastusretkill�, lawn-tennis kent�ll�, k�velymatkoilla y. m. Ja koko
ajan h�nen katseensa lakkaamatta seurasivat Agnesia, niin ett� tytt�
parka olisi vallan hermostunut, ellei se olisi ollut samalla niin
sanomattoman naurettavaa.
Olisi synti sanoa, ett� pit�j�n nuoriso osoitti mit��n ylenm��r�ist�
hienotuntoisuutta viittaillessaan pastorin syd�men tilaan. Mutta
pastoria nuo suorat ja ep�suorat viittaukset eiv�t ollenkaan kiusanneet.
P�invastoin. Siin� oli jotain suloista, ett� ihmiset yhdistiv�t h�nen ja
Agnesin nimen. Se ik��nkuin antoi h�nelle toivon aihetta. -- -- -- Ehkei
se ollut niin aivan mahdotonta. Olihan suurempiakin ihmeit� tapahtunut.
Agnes oli tosin niin hento ja hieno, ja kaikki h�nt� ihailivat. H�nest�
toivottiin niin paljon. -- -- Mutta olihan pastorikin nuori ja
ty�kykyinen ja -- niin, ty�t� h�n tekisi t�st�l�hin kuin karhu. -- Eih�n
se piispanistuinkaan mik��n maailman mahdottomuus ollut -- --
Pit�j�n leijona, kunnanl��k�ri Bj�rkman, oli varsinkin ottanut
erityisteht�v�kseen pit�j�n neitosten ja etup��ss� Agnesin huvittamisen
pastorin kustannuksella. Kuinka verrattomasti h�n osasi yllytt��
pastoria n�ytt�m��n rakkauttaan mit� hullunkurisimmalla tavalla! Pastori
piti kaunista tohtoria suurena auktoriteettina kaikissa ulkonaista
esiintymist� koskevissa asioissa, ja se oli varmaan kokonaan tohtorin
ansioksi luettava, ett� pastori yht'�kki� rupesi esiintym��n mit�
merkillisimmiss� kaulakoristuksissa, joissa punainen v�ri aina loisti
ylinn�. Er��n� p�iv�n� sanoi tohtori Agnesille:
"Kyll� te, neiti Agnes, olette hyvin syd�met�n, kun ette koskaan ole
edes huomaavinanne pastorin komeutta, vaikka h�n kohta on uhrannut koko
vuosipalkkansa punaisiin kravatteihin."
Agnes nauroi niin ett� valkoiset hampaat kiiluivat, ja kun pastori
samassa astui sis��n, k��ntyi 17-vuotias keijukainen heti h�neen
huudahtaen:
"Voi kuinka pastorin uusi punainen kaulahuivi on ihana!"
Pastori punastui kaulahuiviaan punaisemmaksi, ja tunsi syd�nparassaan
melkein tukahduttavaa riemua siit�, ett� Agnes h�nt� huomasi ja
puhutteli, mutta samalla pist�v�� tuskaa, kun salainen vaisto kuiskasi
h�nelle, ett� ei h�nen paikkansa ollut t�ss� ymp�rist�ss�. Mutta
punaista kaulahuiviaan h�n tuskin sunnuntaisinkaan en�� malttoi vaihtaa
mustaan, sill� olihan Agnes sanonut sit� kauniiksi, ja Agnes ei voinut
sanoa muuta kuin h�n todella ajatteli.
Ja yhten� iltana Agnes lauloi niin lumoavan kauniisti: "Minun kultani
kaunis on, sen suu kuin aurankukka". Kun h�n tuli viimeisiin s�keisiin:
"Siniset silm�t sill� on ja keltainen sen tukka", suli h�nen ��nens�
melkein kuiskaukseksi, johon h�n tuntui panevan koko sielunsa hellyyden.
Pastori v�risi niin, ett� h�nen t�ytyi nojata ovenpieleen. H�nell�,
juuri h�nell�, oli keltainen tukka ja siniset silm�t. Tohtorin tukka oli
sysimusta ja silm�t ruskeat se oli siis vallan t�ydellisesti aiheetonta
tuo katkera mustasukkaisuus, jota pastori joskus oli tuntenut iloista
tohtoria kohtaan. Voi, kuinka h�n nyt sit� katui. -- -- Agnes, Agnes
lauloi h�nelle -- --
Oudot onnen kyyneleet nousivat v�kisinkin pastorin silmiin, ja h�n
pyyhk�si tuon tuostakin salaisesti k�dell��n silm�sopukoitaan, eik�
her�nnyt unelmistaan, ennenkuin Aili salin nurkassa tirskahti nauraa
hihitt�m��n ja kysyi, tahtoiko pastori lainata nen�liinaa.
Previous Page
| Next Page
|
|