|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 11
Kylpymatka ja arsenikki ja rautako lienev�t vaikuttaneet, vai mik�
siihen mahtoi olla syyn�, mutta totta on, ett� syksymm�ll� Heikki alkoi
tyynty�. Sis�inen ja ulkonainen Heikki Soini olivat n�ht�v�sti tehneet
kompromissin.
Lapsellistahan se oli tuo tuommoinen tuumaileminen ja tunnelmille
antautuminen. Aika miehen t�ytyi voida vapautua sairaasta
tunteellisuudesta. Menk��n maailma menojaan! Kyll�p�h�n aika selvitt��
asiat!
Heikki p��tti ruveta tutkimaan lakitiedett� ja ottamaan osaa
kunnalliseen el�m��n. H�n pyrki j�seneksi "Suomalaiseen Klubiin", koetti
saada silmiens� surumielisen uneksivan ilmeen muuttumaan valppaaksi ja
vakavaksi ja p��si kamreeriksi vankkaan pankkiin.
Kaikkien luonnonlakien mukaan sis�isen Heikki Soinin olisi nyt pit�nyt
nukahtaa yh� sike�mp��n ja sike�mp��n uneen, kunnes herra kamreeri
Soinista olisi kehittynyt t�ysin mallikelpoinen yhteiskunnan pylv�s,
joka vakavasti ja varmasti olisi kohonnut yl�sp�in yhteiskunnallisella
asema-asteikolla.
Ja niin olisi luultavasti k�ynytkin, ellei kohtalo olisi antanut
Heikille Alma rouvaa puolisoksi.
Jos Alma rouvalla olisi ollut hiukkaisenkaan sellaisia tarpeettomia
koruominaisuuksia kuin esim. hienotuntoisuutta ja ymm�rt�miskyky�, olisi
h�n luultavasti j�tt�nyt Heikin rauhassa kehittym��n oman luontonsa
mukaan, koettaen ymm�rt�� niin paljon kuin taisi ja antaa anteeksi sen
mit� ei k�sitt�nyt, mutta noista yll�mainituista ominaisuuksista ei Alma
rouvalla, Luojan kiitos, ollut aavistustakaan.
H�n ei siis j�tt�nyt Heikki� rauhaan, vaan otti hell�n� aviopuolisona
osaa kaikkiin pienimpiinkin yksityisseikkoihin, jotka vain koskivat
Heikki�. Toisin sanoen, h�n esti Heikki� nukkumasta.
Kun Heikki oli n��nty� alakuloisuuteensa, piti Alma rouva
velvollisuutenaan olla joka hetki h�nen l�heisyydess��n esitt�en milloin
kylmi� k��reit�, milloin kiniini� tuskan lievitt�miseksi, sill� Alma
rouva oli vakuutettu, ett� Heikiss� oli influensa. Ja Heikki ei edes
osannut olla kiitollinen, vaikka h�nell� kyll� olisi ollut syyt� siihen.
Kun. on kotona tuollainen Alma rouva, niin mies muistaa joka hetki
olevansa k�ysiss�, ja se tunne on erinomaisen terveellinen, sill� se
pit�� valveilla.
Kaikkeen tosin tottuu t�ss� maailmassa, mutta kohtalo on s��t�nyt niin
viisaasti, ett� muutamiin seikkoihin tottuminen vaatii kokonaisen
ihmisi�n. Kun esimerkiksi vaimo ei koskaan k�sit� ainoatakaan miehens�
ajatusta, tai k�sitt�� ne vallan v��rin ja sitten miehens� kuullen
kertoo niit� vieraille omina ajatuksinaan, ymm�rt�m�tt� ollenkaan, mist�
oikeastaan on kysymys, niin tuohon on miehen hyvin vaikea tottua.
Tapahtui esim. kerran ett� Heikki lukiessaan Bj�rnsonia innostui ja
rupesi puhumaan Alma rouvalle siit�. Kenellep� h�n muillekaan olisi
syd�nt��n avannut, ja joskus sit� tulee sellaisia hetki�, ett� t�ytyy
puhua. "Se on totta, niin surkean totta", huudahti h�n, "ett� pelko,
alituinen pelko on juurtunut kaikkeen. Ja el�m� muuttuu silloin
jonkunmoiseksi portailla el�miseksi, eik� en�� omissa suojissa. Sinne ei
uskalleta p��st�� ket��n. -- Me emme _uskalla_ el�� omaa el�m��mme.
Kuinka oikeassa Bj�rnson on!" Miten lienev�tk��n nuo sanat niin niin
syv�sti vaikuttaneet Alma rouvaan, mutta varma on, ett� h�n seuraavana
p�iv�n�, kun oli Heikin syntym�p�iv�, ja suuri joukko yst�vi� oli tullut
onnittelemaan, rupesi puhumaan Helsingin vuokraoloista ja virkkoi:
"Se on niin totta mit� min� eilen sanoin Heikille, kun luimme
Bj�rnsonia, ett� kyll� se on oikein mit� Bj�rnson sanoo siit�, ett�
kohta t�ytyy ruveta portailla el�m��n, kun ei en�� uskalla ajatellakaan
huoneiden vuokraamista. Niit� ei suorastaan _uskalla_ en�� ajatellakaan
niit� vuokria".
Heikki punastui ja n�ytti onnettomalta, mutta Alma rouva kertoi tyynesti
kuinka h�n ja Heikki molemmat ihailevat Bj�rnsonia, ja mit� nerokkaita
ajatuksia sanottu runoilija tuon tuostakin tuo esiin.
Tuommoisia kohtauksia sattui alituiseen, mutta Heikki ei ottanut niihin
tottuakseen.
Paitsi sit� oli h�nen my�skin perin vaikea tottua sellaiseen kehnouteen,
joka ei milloinkaan voinut kohoutua jokap�iv�isyytt� ylemm�ksi. Heikki
oli hyvin konstikas olento.
Previous Page
| Next Page
|
|