|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 65
LAERTES.
Ma kirkossakin h�lt� kaulan leikkaan.
KUNINGAS.
Ei pit�is turvapaikkaa murhaajalla.
Ei rajaa kostoll' olla. Mut, Laertes,
Jos tuota aiot, pysy kodissasi.
Kun Hamlet palaa, tulos h�llen kerron,
Ylist�� annan taitoas ja viel�
Kiillottaa sit� kiitosta, jot antoi
Tuo Ranskan mies. Sitt' yhteen teid�t viemme
Ja vedon ly�mme p�ist�nne. H�n, joka
On varomaton, luuloton ja jalo,
Ei tutki miekkoja; vain pikku temppu, --
Ja v�hin vaivoin k�rjellisen miekan
Valitset itselles, ja taito-iskull'
Is�si murhan kostat.
LAERTES.
Sen ma teen;
Ja siihen toimeen miekkan' voitelen.
M� puoskarilta nestett' ostin tuimaa,
Moist', ett�, jos vaan siihen veitses kastat
Ja verihaavan teet, ei kalliin voide,
Vaikk' ankarimmist' yrteist' alla kuun
Se tehty ois, voi kuolost' auttaa sit�,
Ken sirkamankin saapi. Tuohon myrkkyyn
Ter�ni kastan, jotta pienin naarma
Tuo kuolon h�lle.
KUNINGAS.
Tuumiapa siet��
Ja aatella, mik' aika ois ja keino
Sopivin tarkoitukseen. Tuo jos pett�is,
Ja huonot toimet aikeemme tois ilmi,
Ois paras j�tt�� koe. Toinen juoni
Siis t�ytyy varall' olla, joka auttaa,
Jos t�m� tyhjiin raukeis. Annas olla: --
Isoisen vedon ly�mme taidostanne, --
Nyt tied�n:
Kun kiista palavan ja janon tuo, --
Kivasta sit� varten ottelua, --
Ja juotavaa h�n pyyt��, pid�n h�lle
Varalla maljan; tuosta jos h�n maistaa,
Niin kaikk' on hyvin, vaikka v�ltt�isikin
H�n myrkyllisen iskus. Vait! mit' ��nt�?
(Kuningatar tulee.)
No, mit�, Gertrud?
KUNINGATAR.
Tuska tuskaa seuraa,
Ett' astuu toinen toisen kantap�ille. --
Laertes, hukkunut on sisarenne.
LAERTES.
On hukkunut! -- Oi, mihin?
KUNINGATAR.
Raita tuolla
Jokehen kallistuupi, kuvastain
Haleita lehvi�ns� virran kalvoon;
H�n sinne kulki, sitoin kiehkuralle
Nokkoiset, liekot, orvokit ja orhot,
Joit' irstain nimin raaka paimen kutsuu,
Mut immet kainot k�mmenkukiks sanoo.
Kun virran yli kallistuvaan puuhun
Kapusi seppelt��n h�n ripustamaan,
Niin silloin taittui petollinen oksa,
Ja kiehkuroineen aaltoon itkev��n
H�n putos. V�lj� puku h�nt� hetken,
Kuin aallotarta, veden p��ll� kantoi;
H�n lauloi siin� vanhaa laulelmaansa
Ik��nkuin turmiolleen tunnotonna
Tai olentona, joka el�m��n on
Vedess� luotu. Vaan ei kauan kest�,
Ennenkuin vaatteet, raskaiks vettyneet,
Tuon lapsiraukan sulolaulelmistaan
Mutaiseen hautaan alas painavat.
LAERTES.
Voi, h�n siis hukkunut on?
Previous Page
| Next Page
|
|