|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 6
[Footnote 1: Engl. peninkulmaa.]
_Barbox Veljekset_ seisoi h�mm�styksiss��n sillalla, oikealla k�dell�
sivellen otsansa ryppyj�, jotka eneniv�t h�nen alas katsellessaan,
ik��nkuin rautatielinjat kuvautuisivat t�h�n herkk��n pintaan. Sitten
kuului kaukaa kellojen kilin�� sek� vihellyksi�. Sitten vauvojen
kokoiset ihmisp��t tirkistiv�t, toinen toisensa per�st�, vaunuista ulos
ja pujahtivat j�lleen takaisin. Sitten nousivat ��rett�m�n suuret puiset
partaveitset pystyyn ja rupesivat ajelemaan taivaan pintaa. Sitten
kiljahtivat useammat veturit useammilta eri haaroilta. Sitten tuli yksi�
kiskoja my�ten juna asemahuoneelle. Sitten ilmaantui pitkin toisia
kiskoja kaksi junaa, jotka eiv�t tulleet sis��n, vaan seisahtuivat
ulkopuolelle. Sitten n�m�t junat ratkesivat useammiksi pienemmiksi
kappaleiksi. Sitten veturit jakoivat kappaleet kesken��n ja juoksivat
pois eri haaroille, kukin saaliinensa.
-- En ole t�ss� viel� selville saanut mihin minun pit�isi ensiksi
l�hte�. Mutta eip� kiirett�! Ei ole tarvis tehd� p��t�st� t�n�p�iv�n�
eik� huomenna eik� ylihuomennakaan. Menn��n k�velem��n!
Sattuipa jollakin tavalla (kenties niin olikin aikomus), ett� k�vely
suuntautui asemahuoneen edustalle ja siit� _Lampun_ huoneelle. Mutta
_Lamppu_ ei ollutkaan nyt huoneessansa. Pumpulisamettiin puettu
hartiopari oli tosin par'aikaa sovittelemassa itse��n er��sen
sein�koloon likell� _Lampun_ kamiinitakkaa: muuten oli huone tyhj�n�.
Kulkiessaan takaisin asemahuoneen kautta, selveni matkustajalle miksi
huone oli ollut tyhj�. H�n n�ki _Lampun_ rautatien toisella puolella
hypp��v�n vaunulta vaunulle kattoja my�ten ja poimivan sytytettyj�
kaimojansa, joita h�nen apulaisensa ojenteli h�nelle.
-- H�n on ty�ss�. Ei h�nell� t�n� aamuna liene aikaa sepitt�� tai laulaa
lystillisi� lauluja, sen voin vakuuttaa!
Matkustaja kulki nyt maaseudulle p�in, pysyen aina l�hell� yhden suuren
radan laitaa, josta h�n saattoi helposti n�hd� muitakin ratoja. --
Melkein tekisi mieleni, -- sanoi h�n katsellen ymp�rilleen, -- t�ss�
paikassa tehd� p��t�kseni ja sanoa: min� valitsen t�m�n radan, tai tuon,
tai tuon ja kuljen sit� eteenp�in. T�ss� paikassa ne selvi�v�t
sekaannuksestaan ja l�htev�t kukin haarallensa.
Nousten avaraa, tasaisesti kohoavaa m�ke�, h�n tuli muutamien talojen
eteen. Kun h�n siell� taas katsoi ymp�rillens�, ik��nkuin mies, joka ei
ik�n� viel� ole ymp�rilleen katsellut, niin h�n n�ki kuusi tai kahdeksan
lasta iloisesti hyppien ja huutaen tulevan ulos er��st� talosta, ja
hajoavan kukin tahollensa. Mutta sit� ennen ne kaikki k��ntyiv�t viel�
puutarhan porttiin p�in ja lenn�ttiv�t sormisuukkosen ihmiskasvoille,
jotka n�kyiv�t ylimm�isest� ikkunasta. Hyvin alhaalla t�m� ylimm�inen
ikkuna sent��n oli; sill� talossa oli paitsi alakerrosta, vain yksi
huone yl�kerroksessa.
Tuossa lasten menettelyss� ei ollut juuri mit��n eriskummallisempaa;
mutta se oli merkillist�, ett� he heittiv�t muiskuja kasvoille, jotka
olivat painautuneet vaakasuorassa asennossa avonaisen ikkunan lautaa
vasten ja ettei siin� suorastaan n�ytt�nyt olevan mit��n muuta kuin vain
kasvot. Matkustaja katsoi viel� kerran yl�s ikkunaan. H�n n�ki taas
ainoastaan iloiset, vaikka kivulloisen n�k�iset kasvot posken varassa
ikkunalaudalla. Ne olivat hienot, hymyilev�t tyt�n tai vaimon kasvot.
N�it� kasvoja ymp�r�itsiv�t pitk�t, kauniit, tummat hiukset, joiden
ymp�ri oli sidottu leuan alatse k�yv� sininen nauha.
Matkustaja astui edelleen, k��ntyi takaisin, astui j�lleen ikkunan
sivuitse ja vilkaisi j�lleen ujosti yl�s. Kaikki entisell��n. H�n
poikkesi mutkikkaalle polulle, joka kohosi m�en kukkulalle, -- toinen
tie kulki m�en juurelle: -- h�n katsoi taloja sielt� ylh��lt� ja kiersi
pitk�n polvekkeen, niin ett� h�n taas tuli maantielle ja t�t� my�ten
talojen sivuitse. Kasvot lep�siv�t yh� viel�kin ikkunalaudalla, mutta ne
eiv�t en�� olleet aivan h�nt� kohti k��nnetyt. N�kyip� siin� nyt kaksi
hienoa k�tt�kin. Ne n�yttiv�t soittelevan jotakin soittokalua, mutta ei
kuitenkaan ainoatakaan s�velt� kuulunut h�nen korviinsa.
-- Mugbyn risteys taitaa olla eriskummallisin paikka koko Englannissa!
-- virkkoi _Barbox Veljekset_, jatkaen tiet�ns� m�ke� alasp�in. --
Ensiksi kohtaan t��ll� rautatiekantajan, joka sepittelee lystillisi�,
vuoteen ��ress� laulettavia runoja. Ja toiseksi tapaan t��ll� kasvot ja
niihin kuuluvat k�det, jotka soittavat soimatonta soittokalua!
Oli ihana, selke� p�iv� marraskuun alussa. Ilma oli kirkas ja
virkist�v�, ja luonto loisti kauniissa v�ririkkaudessansa. Melkein
kaikki esineet _Barbox Veljesten_ kartanon pihalla Lombardikadun
varrella Lontoossa olivat v�rilt��n olleet tummat ja synk�t. Toisinaan,
kun ilma muualla oli oikein ihana, niin mainitun paikan asukkaat saivat
ilokseen n�hd� taivaan pippurin ja suolan v�risen�. Mutta tavallisesti
se oli yht� harmahtava kuin liuskakivi tai nuuska.
Previous Page
| Next Page
|
|