|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 6
Erkki tunsi kyyneleen putoavan otsalleen. Tohtorinna itki, -- ei sit�
tyhjyytt�, jonka h�n tiesi tuntuvan Erkin poisl�hdetty�, -- vaan
paremmin ajatellessaan sit�, mit� t�m� tunteellinen, suljettu ja arka
lapsi viel� el�m�ns� ajalla saisi k�rsi�.
* * * * *
Eevi sairasti kauan Erkin, ainoan leikkitoverinsa kouluunl�ht��. Vasta
kun h�n parin vuoden per�st� sai koti-opettajattaren, tuli tappio
korvatuksi.
N�ihin aikoihin Eevin el�m� muutenkin muuttui. Kouluty� alkoi ja
leikkikin sai v�hitellen toisen muodon. Nuket j�iv�t syrj��n. Sadut ja
kertomuskirjat tulivat sit� enemm�n halutuiksi.
P��sty��n opettajansa seurassa ensin lukemisen makuun alkoi Eevi pian
ik�v�id� enemm�n �aika-ihmisten� tapaista lukemista. Varovasti kuin
pieni hiiri hiipi h�n usein opettajansa huoneeseen, sieppasi sielt�
t�m�n kirjoja ja pujahti sitten salaa niit� ahmimaan piilopaikoissaan
vintill� ja konttoreissa. N�in lueskeli h�n v�hitellen kaikkea, mit�
vain talossa kertomusten tapaista oli: vanhoja pyhimystaruja ja
romaaneja pilventakaisista ihanne-oloista yht� ahkeraan kuin uuden ajan
realistisimpia tuotteita. Se mit� h�n koulussa oppi, oli murunen vain
sen henkisen ravinnon rinnalla, jota h�n romaaneista ahmi.
L�hinn� kirjoja oli uusi opettaja Eevin paras seura. H�n vastasikin joka
suhteessa Eevin toiveita, oli yst�v�llinen, pitk�, solakka ja
miellytt�v�n n�k�inen. Ja Eevi p��tti mieless��n, ett� juuri semmoiseksi
tahtoo h�nkin tulla, jahka vain ehtii kasvaa �hienoksi neidiksi�.
Huolimatta siit�, ett� Eevi usein tuskitteli ajan hidasta kulkua, koitti
se p�iv� �kki� ja odottamatta, jolloin Eevi t�ytti viisitoista vuotta.
Seuraavana syksyn� piti h�nen suorittaa tutkinto Helsingin suomalaiseen
tytt�kouluun, sen nelj�nnelle luokalle.
Kotoa l�ht� oli siis l�hell�, Eevin mielest� jo liiankin l�hell�.
Etenkin viime ajat kodissa olivat olleet erinomaisen hauskat. Eevin
opettajatar oli nimitt�in joutunut kihloihin, ja Eevi oli sen johdosta
saanut uutta miettimisen ja haaveilun aihetta.
Mahtoi �aikaihmisten� el�m� kuitenkin olla kummallista ja hauskaa!
Kunhan vain siihen ik��n p��sisi! Silloin oli ihana onnen aika
odottamassa -- --
Ruustinna alkoi huomata tytt�ress��n taipuvaisuutta haaveiluun ja er��n�
iltana, kun h�n tapasi h�net kuutamossa istumasta katse kyynelist�
kosteana, h�n vallan pel�styi. Mit� hulluutta semmoinen oli! Hyv�, ett�
Helsinkiin l�ht� oli l�hell�; uudet olot haihduttaisivat moiset
hassutukset. -- Ja elleiv�t olot siin� onnistuisi, ottaisi ruustinna
itse asiat ohjatakseen. H�n panisi kaiken kykyns� k�yt�nt��n
kasvattaakseen tyt�rt�ns� yht� toimeliaaksi, j�rkev�ksi ja
mallikelpoiseksi kuin h�n itse oli. Haaveileminen oli sulaa hullutusta.
Saa sit� hyv�n miehen haaveilemattakin, p��tti ruustinna, saa ainakin
minun tytt�reni.
Toiselta kannalta katsoi rovasti asiaa. H�nkin oli huomannut Eevin
taipumuksen, mutta v�h��k��n huolestumatta. H�nest� asia oli siksi
luonnollista. Kasvattajan vikaa ei h�ness� muuten ollut ensink��n. H�n
oli itse runollinen luonne ja rakasti suuresti kaunista kotiansa, sen
koivikkoa, sen koskea ja kukkaistarhoja. Hiljaisena k�yskennelless��n
t��ll� paikasta toiseen, miettien ja leikki� laskien, haaveili h�nkin
tavallaan. Ihmek� siis, jos h�nen tytt�rens�, joka kaiken ik�ns� oli
kasvanut t�ss� lumoavan kauniissa kodissa, nyt el�m�ns� aamuhetkin�
unelmoi ja haaveili sen helmassa.
* * * * *
Yksin�iset haaveilut Soinamossa vaihtuivat Helsingiss� iloiseen
toveri-el�m��n, huvituksiin ja koulutytt�m�isiin yst�vyysliittoihin,
joihin Eevi antautui yht� kiihke�sti kuin yksin�iselle haaveilulleen
Soinamossa. Siten kului aika nopeaan kuin unelma.
Nyt oli talvi, ja Eevi oli l�hd�ss� kotiin joululuvalle -- viimeist�
kertaa, koulutytt�n�, sill� ensi kev��n� oli h�nen m��r� suorittaa
loppuun kurssinsa Helsingiss�.
H�n oli vallan haltioissaan ajatellessaan l�heist� kotiinl�ht��, ja
h�nen iloansa lis�si se, ett� h�n sai hyv�n yst�v�ns�, huone- ja
luokkatoverinsa Elsan mukaansa.
Previous Page
| Next Page
|
|