|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 1
Liikkeens� sijoitti Katri senlaiselle paikkakunnalle, miss� kilpailu ei
viel� ollut ylen suuri ja miss� h�n tiesi saavansa mieluisiansa
kauppatuttavia. H�n ei halunnut rikkaita ja suurisukuisia ostajia, vaan
ty�kansaa ja k�yh�list��, sill� h�n toivoi voivansa hy�dytt�� heit�,
sek� hengellisell� ett� ruumiillisella hyv�ll�; sit�paitsi he eiv�t
tulisi h�nt� est�m��n vallitsemasta ymp�rist��ns� ja pit�m�st� nuhde- ja
hartauspuheita, milloin tarvis niin vaatii.
H�n asettui siis et��lle Kungsholmaan, muutamaan kaupungin osaan, miss�
asui yksinomaan ty�miesperheit�. T��ll� h�n avasi maito- ja
leip�myym�l�n, myi pari �yri� halvemmasta, kuin muut kauppiaat, mutta
kuitenkin oli h�nen puotinsa tavara aina parasta laatuaan. *Velaksi* h�n
ei antanut milloinkaan, mieluummin *ilmaiseksi*, milloin h�t� oli hyvin
suuri. T�ten kokoontui koht'sill��n seudun siivo, kunnon ty�kansa Katrin
puotiin ruokavaroja ostamaan.
Mutta Katri ei ainoastaan varustanut ty�kansaa entist� paremmalla ja
halvemmalla maidolla, voilla ja juustolla, h�n kohosi v�hitellen my�s
jonkinlaiseksi seudun suojelushaltijattareksi, jonka puoleen h�d�n
pakottaessa k��nnyttiin anomaan apua ja neuvoa. Oli h�nell� pieni
kotiapteekkikin, jossa h�n hiukan "puoskaroitsi"; useita oli h�n
parantanut rohdoilla ja hauteilla, tai ehk� ennemmin hell�ll� avulla ja
lohdutussanoilla.
Ja kunnioitusta Katri kyll� itselleen saavutti; hyv� ja lemmek�s h�n
tosin oli, mutta saattoipa my�s toisinaan olla jyrkk� ja suorasuinen.
Voi sit� ihmist�, joka velvollisuutensa laiminl�i ja hulttiomaista
el�m�� piti! Varma oli, ett� h�n ennemmin tai my�hemmin sai vastaanottaa
Katrin sek� nuhteita ett� neuvoja.
Oli my�h�inen lauvantai-ilta. Kauppa, joka oli ollut vauhdissa kaiken
p�iv�� ja tuottanut rahastoon melkoisen lis�summan, oli nyt lopussa.
Ovetkin olivat jo yleis�lle tukitut, mutta viel� viipyi Katrin luona
nelj� tuttua ostajaa. He puhelivat vilkkaasti. Katri seisoi
my�nti-p�yd�n takana kapusta k�dess� kuunnellen naisten, milloin
��nekk��mp��, milloin hiljaisempaa pakinata.
L�hinn� p�yt�� istui keski-ik�inen nainen sein��n nojautuneena. H�n oli
kalpea ja alakuloinen, eik� paljon puhunut, mutta p��tt�en siit�, ett�
muut puhuessaan k��ntyiv�t h�neen, oli joko h�n itse, tahi joku h�nt�
l�helt� koskeva asia keskustelun esineen�.
"H�pe�llist�", huudahti rouva Frisk, kolmenkymmenen vuotias nainen, hyv�
ja reipas n�lt�ns�, "se on tosiaankin h�pe�llist�! Mies-vetelys p��see
vapaaksi kaikesta, ei kukaan saa edes tiet��, ken h�n on, ja Liina-paran
t�ytyy palata vanhempainsa luokse lapsineen, ja tulla heille vaivoiksi.
Lapsen is� ei tietysti pennill�k��n auta. Hyi toki mokomia m��r�yksi� ja
lakeja!"
"Niin, kyll� ne tekev�t tytt�-riepujen tilan varsin tukalaksi, se on
totinen tosi", sanoi rouva Malm, pitk� laiha nelj�nkymmenen vuotias
nainen, johon raskas ty� ja raadanta oli painanut selv�n leimansa,
"kunpa vaan valtamiehet hiukkasen tulisivat ajatelleeksi, miten
turvattomia n�m� poloiset ovat, niin ehk� he asettaisivat asiat v�h�n
paremmalle kannalle."
"No, minun tyt�ill�ni on, kiitos Jumalan, kullakin paikkansa", puuttui
puheeseen rouva Andersson, �lykk��n n�k�inen muurarin vaimo, jonka
kasvoissa oli hyvinvoinnin ilme, jommoista muissa ei huomannut, "ja
hyv�th�n ne paikat sanotaan olevankin. Heid�n herrasv�kens� on oikein
hienon hienoa, mutta t�m� ei suinkaan ole mik��n vakuus siit� ett�
tyt�ille tulee hyvin k�ym��n. Hyv�t palkat heill� vaan on, se on varma;
Maiju antoi minulle kymmenen kruunun joululahjan, se tytt�!"
"Todella, kun ajattelee, ett� meill�kin on nelj� tytt�-pahasta, jotka
kaikki kerran joutuvat maailmalle leip��ns� ansaitsemaan ja siell�
saavat kokea kurjuutta ja kiusauksia -- -- -- niin eip� tee mieli nauraa
tosiaankaan", sanoi rouva Frisk katkerasti hymyillen.
Mutta samassa kolahti Katri Holmin kapusta p�yt��n niin suurella
voimalla, ett� kaikki hyp�htiv�t.
"Jo riitt��!" huudahti h�n, siniset silm�t kiivaudesta s�ihkyen, "nyt
olette puhuneet niin paljon paljasta palttua, ett� jo on aika
j�rjellisenkin ihmisen saada suunvuoroa. Siin� hoette ja juttelette
laeista ja m��r�yksist�, mutta mit�h�n olette itse tehneet tytt�renne
suojelukseksi ja varjelukseksi?"
"Itse tehneet .... itse tehneet?" toistivat kaikki yhdess�, ja nelj�
h�mm�stynytt�, utelevaa silm�paria k��ntyi Katria kohti. My�skin rouva
Modin, se nainen, joka t�h�n asti ei ollut mit��n virkkanut, ainoastaan
huokaillen tuijottanut eteens�, n�ytti havahtuvan ja yhtyv�n muitten
kysymykseen.
Previous Page
| Next Page
|
|