|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 12
"Vieroittaa te ette saata
Talonpoikaa tavastaan:
Ei h�n tahdo toisen maata
Eik� luovu omastaan."
Berends herra aikanansa
Aina oli aimo mies.
Ty�ns� kerran alkamansa
My�skin lopettaa h�n ties.
Maaksi Peippolan ens y�n�
Tuli tuima tasoittaa.
Muu ei is�nn�ll� ty�n�:
Vaivojaan vaan valittaa.
"Mut ei h�d�st' itku p��st�",
Niin h�n miettii vihdoinkin;
"Itse auttaa itsens h�'�st�,
Se lie keino viisahin."
Aika riensi. Riemahdellen
Piti Berends pitojaan.
Vieraista yks ilkkuellen
Silloin alkoi kertomaan:
"Hy�ty suuri rovioista
Olevan ei n�yt�k��n:
Peippola nous raunioista
Ehompana entist��n."
Hovistansa viel� kerran
Berends herra ratsastaa.
Tulta iski silm� herran,
Tulta orhi korskuaa.
Joutuisasti hepo juoksi,
Kohta kulunut on tie.
Ratsu talon uuden luoksi
Is�nt�ns� tuiman vie.
Talonpoika pellollansa
Ty�ss� on kuin ennenkin,
H�lle herra ratsultansa
�rjyy ��nin vihaisin:
"Julkeutt' en viel� moista
N�hnyt ole milloinkaan!
Kuinka taloa teet toista?
Teetk� senkin palamaan?"
Talonpoika joutuisasti,
Herran eess� paljain p�in,
Kumartaapi maahan asti,
Vastaa herralle nyt n�in:
"Se on talonpojan ty�ksi
Aina tullut Suomenmaass':
Mink� herra maahan sy�ksi,
Rakens' talonpoika taas."
Huokaavat kent�t.
Is�inmaani muistorikkaat, murherikkaat tantereet,
Joita is�t ennen ovat hurmeellansa kastelleet,
Eik� id� hurmekylv�, verilaiho nousekaan?
Turhaanko he henkens heitti parhaat miehet Suomenmaan?
Oi, te Suomen sadat kent�t, sadat tappotantereet,
Joita verivirrat ennen l�mp�iset on huuhtoneet,
Voisko l�mmitt�� ne viel� verta polven nykyisen?
Voisko sulattaa ne j��t� tyhj�in, kylm�in syd�nten?
N�in m� usein kysellynn� teilt' oon yli kaiken maan,
Mutta vastaukseks aina huokauksen vaan m� saan.
Huokaus se povistanne syv�, synkk� kohoaa;
Mutta usvat teid�t peitt��, ne sen ��nen haihduttaa.
Previous Page
| Next Page
|
|