|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 20
Sen kaiken tiesi Bird ja sen t�hden katsoi syyst� kyll� yst�v�ns� kotoa
sopivimmaksi pakopaikaksi. H�n itse tahtoi vied� Elisabetin lapsineen
sinne, h�n kun ei kylliksi luottanut kuskiinsa, jota paitsi h�n tiesi
tien sinne kulkevan vaarallista suota my�ten, jossa oli vaikea l�yt��
varmaa ja luotettavaa ylip��sy-paikkaa. Ensin t�ytyi molempain vahvistaa
itse��n voimakkaalla ravinnolla, Elisabetin jalat, jotka olivat
haavoittuneet ter�vill� j��lautoilla, sidottiin huolellisesti, ja vasta
sitte Bird valjastutti hevosen, sanoen kiireellisi� asioita pikaisen
l�ht�ns� syyksi, ja ajoi �idin ja lapsen kanssa pois y�n pime��n.
Vastaanotto Van Trompin perheess� oli ihan toivon mukaan. Elisabetia,
jolle Bird oli viel� antanut kymmenen dollarin setelin, kohdeltiin hyvin
yst�v�llisesti, ja monta p�iv�� lev�ten virkistyi h�n v�hitellen viime
ajan tuskasta ja ponnistuksista.
T�ll� v�lin olivat Haleyn palkkaamat orjain ajajat Sampson Loker ja
Rikard Marks innokkaasti vakoilleet koko seudun, ja viimein oli heid�n
onnistunut l�yt��kin Elisabetin j�ljet. He saivat varman selon h�nen
lyhyest� olostaan Birdin talossa ja seurasivat sielt� pakolaisen matkaa
askel askeleelta. Lokerin vainukoirat olivat hyv�n� apuna.
Van Tromp sai kohta vihi� orjain ajajain menestyksest� ja mietiskeli
itsekseen, mitenk� h�n heid�n puuhansa saisi paraiten tyhj�ksi tehdyksi.
Vaikka h�n oikeastaan ei pelj�nnytk��n heit� eik� heid�n apulaisiansa,
niin h�n kuitenkin oli huolissaan, ett� Elisabet joutuisi liiaksi
ahdistukseen ja siten tapahtuisi haittaa h�nen pakenemiselleen. Kohtapa
Van Tromp keksikin keinon. Elisabetin piti lapsineen l�hte� taas
matkalle ja t�ll� kertaa er��n kveekariperheen luo, jossa h�n saattoi
pysy� viel� paremmin salassa ja helposti my�skin saada sopivaa
tilaisuutta matkustaa edelleen. Niin tehtiinkin.
Elisabet saapui onnellisesti kveekariperheen luo. Pian h�n tutustui
n�ihin uusiin yst�viin ja iloiset tulevaisuus-toiveet t�yttiv�t h�nen
syd�mmens�.
Kveekarit, vaikka heiss� onkin monta omituisuutta, jotka pilkanhaluinen
maailma on kaivellut esiin, ovat hyvi� ihmisi� ja heid�n el�m�ns� ja
k�yt�ksens� perusaatteena on rakkaus l�himm�isi� kohtaan. Harvinaisen
k�rsiv�llisesti siet�v�t he kanssaihmistens� heikkouksia, ja heid�n
inhonsa kaikkia raakuuden tekoja ja kaikkea v��ryytt� kohtaan on
vilpit�n. Niinp� kveekarit olivatkin ensimm�iset tarjoomassa karanneille
Pohjois-Amerikan orjille turvaa ja suurimmalla ihmisyst�vyydell�
pit�m�ss� huolta heid�n p��semisest�ns� vapauteen. Siten he tarkasti
tutustuivat orjain ajelijain temppuihin ja toiselta puolen my�skin
keksiv�t keinoja tehd� niit� tyhjiksi. Sitenp� karannut orja, joka uskoi
asiansa n�iden rauhaa rakastavain ihmisten huomaan, ainoastaan
aniharvoin joutui vainoojiensa k�siin.
Tietysti sellainen mies kuin Yrj� tiesi kaikki ne asianhaarat. Ne
yst�v�t, joita h�n oli puhellessaan Wilsonin kanssa maininnut ja jotka
my�skin olivat auttaneet pakoon h�nen kuskinsa neekeripoika Jimin,
olivat juuri sellaisia kveekareja. Kuin siis Yrj� sai sopivan
tilaisuuden paeta Ohioon, tiesi h�n ihan tarkkaan mihin ensinn� k��nty�.
Ja kun kveekareilla on oma eri siirtokuntansa ja heill� siten on
kesken��n paljo yhteytt�, niin Yrj�, saavuttuaan Ohioon, tuota pikaa sai
tiedon Elisabetin olopaikasta.
Kuin Elisabetia oli h�nen t�h�nastisten mielenahdistuksiensa mukaisesti
valmistettu kest�m��n suurta iloa, saatettiin Yrj� er��n� iltana h�nen
suojelijansa asuntoon, ja siell� molemmat puolisot rauhassa riemuitsivat
onnellisesta j�lleenn�kemisest�.
Mutta eiv�t pakolaisemme viel�k��n olleet ihan turvassa. Nyt oli ensinn�
saatava heid�t Sanduskyyn, joka oli Ohion p��satama Erie-j�rven rannalla
ja josta heid�n sitte oli h�yrylaivalla p��st�v� Kanadaan. Ja nopeasti
t�ytyi toimia, sill� takaa-ajajat eiv�t suinkaan vitkastelleet, kuten
er�s kveekari Pinehas oli saanut tiet��. H�nen oli n�et �skett�in
t�ytynyt olla y�t� er��ss� ravintolassa ja silloin h�n oli kuullut
kahden orjainajajan keskustelun, heid�n sit� huomaamattansa. N�m� orjain
ajajat olivat juuri Loker ja Marks, ja Pinehas maaten viereisess�,
ainoastaan vaateverhoilla siit� erotetussa huoneessa kuuli selv��n koko
heid�n kiinniotto-suunnitelmansa.
N�m� molemmat ajomiehet tiesiv�t Yrj�n karkaamisen ja h�nen
kiinniottamisestaan luvatun palkinnon ja tahtoivat sen t�hden samalla
saada k�siins� h�net kuin Elisabetinkin. He sopivat kesken��n siten ett�
p��ttiv�t huomenna menn� kveekari Hallidayn asuntoon, joka silloin
pakolaisia suojeli, ja oikeuden nimess� vaatia kaikkein heid�n
poisantamistansa. Yrj�n aikoivat he sitte vied� takaisin h�nen
herrallensa ja pikku Harryn antaa Haleyn asiamiehelle Kentuckyss� sek�
nostaa molemmista paikoista luvatut palkinnot. Mutta Elisabetin he
aikoivat pit�� itse ja omaksi hyv�kseen my�d� h�net etel��n. He
toivoivat jotenkin varmasti saavansa t�st� kuusi, jopa kahdeksankin
sataa dollaria.
Previous Page
| Next Page
|
|