Kuppari-Maija by Heikki Meriläinen


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 7

-- Min� olen tuolle pahalle siivolle vihainen, kerrassaan vihainen. En
k�rsi min� silmiini sit�. Ei kest� minun silm�ni pahansiivoista saunaa,
vaan nyt t�ss� saattaa vaikka h�it� tanssata. Hih maailmassa, vaikkei
olisi paitakaan! hihkasi Maija ja py�r�hti lattialla polkkatanssin
tapaan, mutta samassa j�i katselemaan saunan kaikille suunnille mit�
sille viel� osaisi tehd�.

Maijasta itsest��nkin tuntui se Hannulan uusi sauna tavattoman
puhtaalta. Oikein s��li oli j�tt�� sit� asumattomaksi, ett� kauan aikaa
sielt� pois l�htiess��n Maija katsoi ovelta saunaan ja mieless� jyl�hti
raskaasti. Oi, ett� p�iv�ksik��n ei ole minulle suotu tuommoistakaan
kotia...

Saapi k�yd� k�skyl�iss�
Kyl�l�isten kynnyksill�.
Aina ouvoilla ovilla,
Ver�jill� vierahilla.
Kynnys korkea kyl�inen,
Matala kyl�n kamana.

Mutta pitk�n tuokion siin� seisottuaan ja mietitty��n kirkas kyynel
silm�nurkissaan palasi Maija saunasta kotiin, mutta kun n�ki, ett�
em�nn�ll� oli l�mmin kahvipannu odottamassa, niin mieli palasi yht�
iloiseksi kuin ennenkin, ja h�n tunsi juuri kuni kotiutuvansa siihen
perheeseen, niin kauaksi kun siin� tarvittiin.

N�iss� mieliss��n Maija is�nn�n sivuihin laittoi viel� y�ksi villaisen,
t�rp�till� kastellun k��reen, johon Maija luki loitsulukuja suuren
joukon. Mutta aamusella kun is�nt� tunsi selk�ns� puoli terveeksi ja
tunti tunnilta paremmaksi, niin rupesi h�n ja em�nt�kin uskomaan Maijan
kehumiset melkein kaikki todeksi, ja Maija saikin kutsun tulla kahden
viikon per�st� taas kuppaamaan ja hieromaan, jos ei is�nt��, niin
muita.

Maija t�m�n kuultuaan tuli enemm�n kuin hyvilleen ja moneen kertaan
kumarrellen:

-- Tulenhan min� toki. Mihink�s min� sitten tulisin, jos en teille.
Urpapuuhunhan se lintu lent��, sanoi Maija ly�den k�dell��n em�nn�n
lihavaan olkap��h�n ja niiss� sanoissa kuului syd�mmellinen
turvallisuuden toivo, ett� em�nn�nkin syd�n ihan l�mpisi Maijaa
kohtaan.

Suuren tarakan sai nyt Maija Hannulan em�nn�lt� kaikenlaista
ruokav�rkki� lapsilleen viet�v�ksi Mets�l�n m�kkiin. Ja kevein jaloin
ja hohtavin poskin Maija suurine konttineen menn� mylkytti kyl�n tiet�
Mets�l��n p�in ja itsekseen hoki Hannulan em�nn�n sanoja: Tulkaa kahden
viikon per�st� uudelleen!... Tulettehan?... Tulkaa kahden viikon
per�st� uudelleen!... Tulettehan?... Me olemme siin� varassa. Maija
kuitenkin Rusalan tienhaaraan tultuaan poikkesi taloon ja tapansa
mukaan istui heti em�nn�n viereen ja alkoi nytystell� kaulasuonia.
Mutta nyt ei ollut Maijalla kertomista kaulasuonien mahkuroista vaan
siit�, ett� h�n tulee Hannulan is�nt�� hieromasta ja kuppaamasta, ja
miten Hannulan is�nt� kohta lautoja potkaseisi ilman h�nett�.

-- Hannulan is�nt�� hieromastako? huudahti em�nt�.

-- Niin, ja kuppaamastakin.

-- No mit� ihmett�! Teppanan Riikkahan siin� on aina ollut
kuukausittain ihan p�nti�n�.

-- Mutta minua kutsui nyt Hannulan em�nt� kahden viikon per�st�
takaisin, ihan kirveen silm��n varotti minua tulemaan. Kyll� ne nyt
n�kiv�t, kuka on kuppari.

Em�nt� n�kyi t�t� itsekseen kummastelevan enemm�n kuin Maijan kuuloon
ja oli kauan ��neti, mutta viimein arvellen sanoi:

-- Min� uskon, ett� Hannulan is�nt� ja em�nt�kin ovat kyll�styneet
Teppanan Riikkaan, kun se viime aikoina on tullut niin vaativaksi,
ett� saunakin pit�� talon v�en l�mmitt�� valmiiksi ja kaikki hoito
pit�� olla ihan nen�lt� haistaen, muuten ei ole panevinaan ei suunsa
sis��n. Kahvikin pit�� olla v�kev�� kuin tulta, kerma sakeaa kuin
tervaa ja sokerit suuria kuin rotan p�it�.

-- Oli siin� muitakin, jatkoi Maija. Ei ole Riikassa sen ver�j�n
tukkijaa, mink� min� tukin. Ajatelkaas, kun oli is�nn�n sel�n
kirvest�nyt, ett� makasi maassa makkarana ja enemm�n silm�ter��n sieti
koskea kun selk��n. Minulla ei auttanut muu keino, vaan minun piti
Kuikkalasta hakea kirves, jolla oli ruumiin lautoja hakattu ja kolme
matoa tapettu. Sill� kun paistelin ja h�pil�in sekaan muutamia sanoja,
sanoja semmoisia, joita ei ole Riikan suussa, niin sill� lailla saatiin
k�siksi... Sitten oli minulla voidetta, voidetta semmoista, jota Riikan
silm� ei ole ik�n��n n�hnyt. Sill� kun min� voitelin, niin takaansa
katsomatta l�htiv�t riettaan juonet is�nn�n sel�st�. Ja nyt h�n on
terve mies kuin pukki, vaikka eilen aamulla henke��n haukkoi. Se, se on
seikka, joka Hannulan is�nn�n ja em�nn�n p��sti �lyyns�, kun n�kiv�t,
mik� eroitus on kupparilla ja kupparilla.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Fri 10th Jan 2025, 7:53