Liika viisas by Maiju [pseud.] Lassila


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Next Page

Page 0

The Project Gutenberg EBook of Liika viisas, by Maiju Lassila

This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.net


Title: Liika viisas
Viisaudenkirja eli kertomus Sakari Kolistajasta

Author: Maiju Lassila

Release Date: July 27, 2005 [EBook #16365]

Language: Finnish

Character set encoding: ISO-8859-1

*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LIIKA VIISAS ***




Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm.








LIIKA VIISAS

VIISAUDENKIRJA

eli

KERTOMUS SAKARI KOLISTAJASTA


Maiju Lassila


Ensimmäisen kerran julkaissut
Arvi A. Karisto 1915.




ENSIMÄINEN SANAKOLINA


Sydänkesäinen kiireen työajan hiljaisuus vallitsi Sakari Kolistajankin
talossa. Väki oli hävinnyt työmaille.

Oli puolipäivä. Kukon kiekaisu leikkasi poutaista hiljaisuutta.
Kartanolla, kaikkialla tyhjää, äänetöntä. Sillan alla hautoi kana ja
valkoinen porsasparvi oli latoutunut karjapihan aitoviereen nukkumaan
vieretysten, riviin, pyllyt yhtäänne päin niin siroina kuin taiten
riviin asetetut valkoiset isot munat.

Ja samaa tyhjää tuvassakin. Penkillä, pöydänpäässä nukkui istuallaan
talon muonamies Issakainen, jonka peloittavan suuri, leilimäinen kähärä
pää oli niin kauhistuttavan pörröinen kuin mikäkin pahaksi pöyhötelty
iso villaläjä. Oli syötyään ja ruuat korjattuaan nojautunut vain ryntäät
rehellään pöytää vastaan, kallistanut korvallisensa pöydälle ja nukkui
nyt sikeästi kuorsaten, pöydälle jäänyt lusikka ihan nenän edessä.

»Ala nousta jo siitä!» äsähti kovana jo emäntä, Sakarin vaimo
Anna-Liisa, vesisankoa tupaan tuodessaan. Näkyi olevan taas äkeissään.
Eikä ihme, sillä hermostutti tuo Sakarin tila jo häntä.

Mutta ei Issakainen kuullut. Kuorsata jyrisytti vain ja nukkui kuin
pölkky.

»Hulluksi tässä jo itsekin koko miehen kanssa tulee», tuskitteli
puuhaileva Anna-Liisa itsekseen Sakarinsa asian vuoksi.

Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Mon 21st May 2012, 13:38