|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 12
Ei el�m�� se ansaitse, ken raukaks raukenee,
Vaan joka tuulet, tuiskus��t p�in m��r�� taistelee;
Ja m��r�ll�si varmaankin on valo ainoo tie,
Se saata keskeen korpien, se syd�nmaille vie.
N�in turvaks maasi voiman luot s� itsetietoisen,
N�in joka mies on sankari ja voittos ikuinen;
Ja joukkos, vaikka pienikin kuin Kreikan aikoinaan,
Se torjuu tuiskut tundrojen ja suojaa Suomenmaan.
M� lailla Kreikan Tyrtaion jos voisin laulaa vain,
Niin tulta, voimaa laulaisin m� kunnon kansahain!
M� muiden eell� astuisin kuin airut taistelun:
�Tuo jalo joukko j�ljess�in, se onpi kansa mun!�
Vaan yl�s, veljet, toimintaan, nous niinkuin yksi mies!
Saa, kansa, Sammon taontaan ja leimuun tiedon lies!
Sun olkoon oikeus oppaasi ja vapaus valkamas --
Vaan pimeyteen jos per�ydyt, on kuolo palkkanas.
Mut kuolla pois et voi, et saa: s� liian nuori oot;
S� viel� ty�ss� tarvitaan, vain vanhat poistukoot!
Ja vapauttas jos vainotaan, �l' ollos toivoton:
Sun hengen voimaas lannistaa on nyt jo -- mahdoton!
JUHLARUNO
Kuopion laulu- ja soittojuhlassa 18-20/6 1891.
I.
Kev�inen hell� henk�ys sai taaskin Suomellemme,
Kev�isen p�iv�n paahtehet vei peitot j�rviemme,
Vei j�rven j��t, ja nietokset ja nurmen nukan nosti,
Ja inhan talven irnus��t ja tuiskut tuimat kosti.
Kuin kasvot nuoren morsion nyt Suomen luonto loistaa
Ja raitis kev�t-tuulahdus pois talvimielen poistaa;
Taas lehvii lehdot, lepikot, ja tummui korven kuusi
Ja tuomen tertut tuoksahtaa ja p�ivyt on kuin uusi.
Sen paiste yh� kirkastuu ja heltyy helteheksi
Ja taivon sini tummentuu ja lauhtuu l�mp�seksi,
Ja hein�n hennot helpehet jo kiertyy kuorestansa
Niin arkaillen kuin ep�ileis ne j�tt�� piiloansa.
Taas nousee kummun kukkaset kuin nousis kilpasilla
Ja mets�n laajan laulajat taas leijaa taivahilla,
Ne viett�� nekin lennossaan nyt laulujuhliansa,
Ne kiistaa nekin kesken��n nyt sulosoitollansa.
Ne laulaa ilmi ilojaan, kun kev�t vihdoin koitti
Ja kev�thell� heltehyt kun takatalven voitti,
Nuo sirkku raukat riemuitsee, ne laulaa toivehilta:
Kai Luoja heid�t huolestaa ja suojaa huuhkajilta.
Ja luonto, �sken uinuva kuin impi unelmissaan,
Se puhtoisena havahtuu nyt neitsyt-aatoksistaan,
Ja kastehelmet heinikon ne v�lkkyy p�iv�� vasten
Kuin kirkkaat riemun kyyneleet vain silmiss' autuasten.
Nuo sinitaivon sirkkuset ne tenholaulullansa
T��n luonnon, �sken uinaavan, havautti unestansa --
Ja kev�thelle hellitt�� ja nuojuu nuori hein�
Ja kev�tkeijuin toivehet soi soiton s�velein�.
II.
Kev�isen luonnon lainen
On Suomen kansa:
Kuin luonto kasvit, kukkaset
Luo helmastansa,
Niin loi ja luopi ilmoillen
T��n kansan henki kev�inen
Ihanan taiteen kukkaisnummet,
Vakaisen tieteen vankat tammet --
Ja kaikki kantaa Suomen leiman
Ja kaikki juurtuu kansan henkeen.
Previous Page
| Next Page
|
|