|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 1
Mietelmi�:
�Tunne itsesi�
Elon mahti
Kuka on onneton?
Ivallisia:
�Ihan kaavahan keisarikunnan�
Turvassa vanhain ja valtion
Er��lle kaunottarelle
Er��lle �idille
Kev�tkylm�t
Er��lle arvostelijalle
Vanhojen matkijalle
�V�LJEMMILL� VESILLĻ.
�M� tahdon tuonne taisteluun ja
Miesten moiseks tulla.
M� tahdon tarmon koitteluun
vesille v�ljemmille�.
(Ristiaallakosta.)
Kun kotilahden laineita ma ennen lassa sousin
Tai kotikummun harjulle kun kev�t-illoin nousin,
Niin n�in m� kaidan salmen suun ja siit� merta, merta,
Mi silmi�ni vieh�tti ja kiihoitutti verta.
Tuo laaja, uljas ulappa se siinti houkutellen
Ja sinne aina mieli mun nyt hehkui intoellen:
Ei auta �idin varoitus, ei kyyneltulvat auta,
Mun t�ytyy tuonne otteluun, vaikk' olkoon tuo mun hauta.
En lahden tyynt� soutamaan m� ainiaaksi luotu,
Mun lienee my�skin kuntoain kai kerran koittaa suotu,
Ja vaikka voimat voipukoon ja menk��n halki haaksi,
Mun t�ytyy ennen koitella kuin kuolen, muutun maaksi.
N�in mietin nuorra mieless�in ja kiihko tuosta karttuu,
M� vanhenen ja voimistun ja vartaloni varttuu; --
Niin ty�nn�n venhon vesillen ja ruoriin muka astun,
Vaan virran py�rre valtaa mun kuin pienen pilkelastun.
Tuo py�rre mua miellytt��, sen vauhti huimaa p��t�,
T�� onhan sent��n el�m��, ei aina tyynt� s��t�;
M� laulan, nautin, riemuitsen nyt ristiaallokossa
Ja vauhdin vuoksi aatokset on vallan huumiossa.
Mut ai'an tullen tuohonkin jo tottuu, kyll�styypi,
Ja vitkallensa vihdoinkin se mulle selviytyypi:
M� py�rin polo paikallain, m� virran kanssa kuljen,
Ja luulen matkan eistyv�n, kun silm�t kiinni suljen.
Ei py�rint� oo kulkua, ei my�t�virta merta --
Mun t�st� lemmon py�rteest� kai t�ytyy p��st� kerta;
M� tahdon tuonne seljemm�s vesille v�ljemmille,
M� tahdon ottaa oman tien ja saada venhon sille.
N��n tuolta aavan ulapan ja aallot hyrskyharjat
Ja mieless�ni vaihtelee niin kummat kuvasarjat:
N��n kuinka toiset riemuiten he laskee seljemm�ksi
Ja kuinka kuolon kauhistus saa toiset kelme�ksi.
Niin monen purjeet puhkiaa ja aallot haaksen hautaa,
Ei heid�n tiest��n j�ljet n�y, ei venhostansa lautaa,
He ij�ks sinne suistuvat, ei muista kenk��n heit�,
Ja tuskin �iti vuodattaa nyt heille kyyneleit�.
Niin monen monta lailla mun sai halu lainehille,
Niin monen monta sinne j�i, sai haudan toivehille,
Ja toiset taistoon kyll�styi ja kotilahteen k��ntyi
Ja kuoli ennen �idin luo kuin tuonne kauas n��ntyi.
T��n kaiken, kaiken kyll� n�in, vaan siit' en paljo huollut:
Sam' onhan minne haudataan, kun kerran mies on kuollut;
Ja kuoloakin kurjempi on elo taisteloitta,
Se mielen tyysti tylsent�� ja rinnan autioittaa.
Previous Page
| Next Page
|
|