|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Next Page
Page 0
The Project Gutenberg EBook of Väkevin, by Herman Bang
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Väkevin
Kummallinen kertomus
Author: Herman Bang
Translator: Juho Ahava
Release Date: July 5, 2005 [EBook #16212]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VÄKEVIN ***
Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
Proofreaders Europe.
VÄKEVIN
KUMMALLINEN KERTOMUS
Herman Bang
Tanskasta suomentanut
Juho Ahava
Ensimmäisen kerran julkaissut
Arvi A. Karisto 1908.
_Herman Bang_ (s. 1858) on herkkähermoinen ja tuulien tuutima
tanskalainen kirjailija, julaissut runoja, romaaneja, kertomuksia ja
näytelmiä. Sitä paitsi on hän toiminut kriitikkona, luennoitsijana,
näyttelijänä ja teatteriregissörinä. Aikaisemmin kuulunut realistiseen
suuntaan, tietysti silloinkaan voimatta kieltää hermokasta ja
haavemielistä luonnettaan, mutta on viimeaikaisissa teoksissaan, joihin
kuuluu 1907 julaistu novelli "Väkevin" (Staerkest) syventynyt yhä
enemmän mystillisyyteen.
Istuimme "eläintieteellisessä puutarhassa" ravintolan edessä. Valkoset
kukat loistivat mailleen vaipuvan auringon paisteessa omituisella ja
räikeällä hohteella -- kukat saavat fosforin hohteen ukkosilman edellä
-- kuten missäkin tulihelyissään. Edessämme suuressa lammikossa
leikkivät flamingot levottomina lepattavine, vaaleanpunaisine siipineen,
jotka olivat kuin kämmekät vedenpinnan ylitse kohonneina ja liehuivat
tuulenhenkäyksissä. Ja korppikotkien kirkuna -- kun kumarruimme
eteenpäin pöytämme ylitse, saatoimme nähdä ne, pimenevissä, varjojen
kietomissa häkeissään, joissa ne ojentelivat paljaita,
kummituksennäköisiä kaulojaan -- viilteli kuin vääntökairan vinkuna
torvisoittokunnan melun lävitse.
François Carville, joka alinomaa (levotonna kuin nainen rajuilman
edellä) siveli koneellisesti ja hermostuneesti otsaansa kädellään,
sanoi:
Next Page
|
|