|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 6
Niin menetteli Fredrik II. Jo kev��ll� 1742 rikkoi h�n aselevon, ja
h�nen voittonsa Czaslaussa vei Maria Teresialta viimeisen toivon
valloittaa takaisin Schlesia, ja h�nen t�ytyi tehd� Fredrikin kanssa
rauha Breslaussa kes�kuulla 1742, jossa It�valta muodollisesti luovutti
Preussille koko yl�- ja ala-Schlesian sek� Glatzin kreivikunnan ja sai
pit�� ainoastaan Teschenin ruhtinaskunnan ja pari l�heist� piirikuntaa
yl�-Schlesiaa.
Maria Teresialla oli ollut kovat p�iv�t Pressburgin linnassa ennenkuin
rauhanp��t�s tapahtui. Baijerin Kaarlo Albert oli valittu Saksan
keisariksi tammikuulla 1742. Nelj�nnest�toista vuosisadasta alkaen
olivat keisarinkruunua kantaneet ainoastaan habsburgilaiset ja oli
melkein n�ytt�nyt silt� kuin olisi se perinn�llisesti kuulunut t�lle
suvulle ja it�valtalaisille maille. Naista ei voinut valita keisariksi,
mutta Maria Teresian hartain toivo niinkuin h�nen is�ns� tuumien
tarkoitus oli se, ett� h�nen puolisonsa saisi t�m�n arvon. Se n�ytti nyt
mahdottomuudelta.
Valonvilahdus Maria Teresian tukalassa asemassa oli, ett� samaan aikaan
kuin keisarinvaali tapahtui n�ytti Englanti aikovan luopua
puoluettomuuspolitiikastaan. Englanti ei voinut toimetonna katsella
It�vallan paloittelua. Ranskan ja Espanjan valta olisi siin� tapauksessa
k�ynyt Euroopan tasapainolle vaaralliseksi. Viimeksi mainitun vallan
kanssa k�vi Englanti sit�paitsi jo jonkun aikaa kest�nytt�
siirtomaasotaa. T�m� antoi lis�aihetta Englannille, rauhaa rakastavan
ministeri Walpolen erottua tammikuulla 1742, suorastaan sekaantumaan
mannermaan sotaan. Armeijanosasto l�hetettiin saksalaiseen armeijaan.
Viel� suurempiarvoinen oli Englannin raha-avustus, sill� Maria Teresian
raha-asiat olivat mit� surkuteltavimmassa tilassa.
Englannin apu ja aselepo Fredrik II:sen kanssa saivat v. 1743 voiton
kallistumaan Maria Teresian puoleen. B�hmi valloitettiin uudelleen, jopa
valloitettiin Baijerikin; �skett�in valitun keisarin, joka juuri aikoi
viett�� kruunajaisiaan, t�ytyi paeta, ja kun brittil�is-saksalainen
sotajoukko oli saavuttanut voiton Dettingenin tappelussa l�hell�
Aschaffenburgia, ajettiin ranskalaiset kokonaan Reinin taa. It�valta ja
Englanti saivat my�skin kaksi uutta liittolaista, Sardinian ja Saksin,
Alankomaat lupasivat l�hett�� apujoukkoja.
Maria Teresia ei ollut koskaan vastoink�ymisiss� kadottanut uskoa
asiansa oikeudenmukaisuuteen, ja t�m� usko oli yll�pit�nyt ja
vahvistanut h�nen ja h�nen palvelijainsa voimia. My�t�k�ymisess� pysyi
h�n tyynen� ja arvokkaana, v�heksym�tt� silti niit� vaaroja, jotka viel�
olivat voitettavina. N�in� vuosina oli h�n kalliista hinnasta saanut
tutustua eurooppalaisen politiikan petollisuuteen sek� valtakuntansa
moniin sis�llisiin puutteisiin. H�n oli v�sym�t�n ty�ss��n, ei s��st�nyt
koskaan itse��n ja taisi siten monesti itse oikaista ja rohkaista. H�nen
uskottunaan sis�hallinnossa oli yh� edelleen Bartenstein,
ulkopolitiikassa alkoi esiinty� kreivi v. Kaunitz, jonka samalla varma
ja notkea tapa hoitaa valtioviisautta kysyvi� asioita her�tti Maria
Teresian mieltymyst�. Kenraalit ja valtiomiehet toimivat aina yksiss�
neuvoin kuningattaren kanssa, jonka hallitsijaluonne yh� selvemmin
esiintyi, samassa m��rin kuin h�n perehtyi yleisten asiain hoitoon.
Mutta vaikka Maria Teresia k�sittikin kaikki ne vaikeudet, jotka viel�
olivat j�lell�, voi h�n nyt kuitenkin laskea vilkkaan luonteensa
valloilleen. Vuoden 1743:n kuluessa ei h�nen hovinsa en�� ollut
hiljainen ja synkk�, vaan siell� pidettiin komeita juhlia, etenkin
karuselleja, jota huvitusta kuningatar erityisesti rakasti. Turvatakseen
omistusoikeutensa B�hmiin antoi h�n suurella juhlallisuudella kruunata
itsens� Pragissa ja ymm�rsi siell�kin voittaa kaikens��tyisten
alamaistensa suosion miellytt�v�ll� k�yt�ksell��n.
Fredrik II ei voinut tyhjin toimin katsella Maria Teresian kasvavaa
valtaa. H�n pelk�si menett�v�ns� Schlesian ja rikkoi lokakuussa 1743
Breslaun rauhan. Taaskin huolten ja levottomuuden aika. Sota raivosi
vaihtelevalla onnella eri osissa Eurooppaa. V. 1745 tapahtui kuitenkin
seikka, joka painoi vaa'an Maria Teresian eduksi. Keisari Kaarlo VII
kuoli. H�nen poikansa tahtoi ainoastaan saada It�vallalta perint�maansa
Baijerin, ja suostui tekem��n erityissovinnon F�sseniss� 1745 Fredrik II
teki nyt rauhan Dresdeniss�. Yleinen mielipide Saksassa arveli, ett�
Maria Teresian puoliso oli valittava keisariksi, ja kuuriruhtinaat
valitsivatkin h�net syyskuussa 1745. Fredrik II suostui siihen kuitenkin
vain sill� ehdolla, ett� h�nen omistusoikeutensa Schlesiaan viel�kin
vahvistettaisiin. Wienin hovi p��tti, ett� vastavalittu keisari
viipym�tt� kruunattaisiin, huolimatta rahanpuutteesta ja vaikka
kruunajaismenot arvioitiin moneksi miljoonaksi. Frans Stefan ja
it�valtalaiset ministerit pitiv�t eritt�in t�rke�n�, ett� Maria Teresia
seuraisi puolisoaan kruunauskaupunkiin Frankfurt am Mainiin, koska he
tarkalleen tunsivat h�nen miellytt�v�n olentonsa vaikutusvallan. H�n
suostui siihen huolimatta satunnaisesta heikosta terveydest��n, mutta
h�n kielt�ytyi lujasti, huolimatta kaikista rukouksista, kruunauttamasta
itse��n keisarinnaksi. H�n tahtoi olla hallitseva kuningatar,
keisarinnana ei h�n olisi mit��n, koko h�nen kruunauksensa olisi
narripeli� -- h�n oli sanalla sanoen j�rk�ht�m�t�n. Sit�vastoin tahtoi
h�n olla juhlallisuuksissa l�sn� ja vaati tarkalleen kaikkea sit�
kunnioitusta, jota hallitsevan majesteetin oli oikeus vaatia. Kun
puhuttiin siit�, miss� keisari juhlatoimituksen j�lkeen h�net tapaisi,
vastasi h�n: �Niin kaukana kuin mahdollista, ilman ett� se vaivaa h�nt�
liiaksi.�
Previous Page
| Next Page
|
|