|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Next Page
Page 0
The Project Gutenberg EBook of Kuuluisia naisia 1, by Ellen Fries
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Kuuluisia naisia 1
Maria Teresia - Johanna d'Arc
Author: Ellen Fries
Release Date: June 15, 2005 [EBook #16072]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUULUISIA NAISIA 1 ***
Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and PG
Distributed Proofreaders.
KUULUISIA NAISIA.
Kirjoittanut
fil. toht. Ellen Fries.
Suomennos.
Ensimmäisen kerran julkaistu vuonna 1901.
Maria Teresia.
Vuonna 1740 lokakuun 20 p:nä nukkui keisari Kaarlo VI, vanhan kuuluisan
Habsburgin suvun viimeinen miespuolinen jäsen, kuoleman uneen. Keisari
oli ainoastaan viidenkymmenen viiden vuoden vanha, hänellä oli ollut
hyvä terveys ja hän oli viettänyt säännöllistä elämää, jotenka kuolema
tuli odottamatta ja herätti yleistä hämmästystä. Itävallan sisälliset ja
ulkonaiset olosuhteet olivat siksi epävarmat, että hallitsijan muutos
helposti saattoi aikaansaada arveluttavia selkkauksia, ja se vaara oli
tarjona, että niin monen eri kansakunnan muodostama valtakunta hajoaisi
Habsburgin suvun sammuessa miespuolelta. Tätä tapausta välttääkseen oli
Kaarlo VI jo huhtikuussa v. 1713 julkaissut n. k. *pragmatisen
sanktionin*, joka valtakunnan perustuslakina osaksi vahvisti
keisarikunnan jakamattomuuden, osaksi oikeutti perinnöllisyyden
siirtymisen naispuolelle miehisen sammuttua, jolloin perintöoikeus ensi
kädessä oli joutuva keisarin omille, toisessa hänen veli vainajansa
keisari Josefin tyttärille. Sen nojalla oli keisarin ulkopolitiikka,
hänen ainoan poikansa kuoltua 1716, yksinomaan tähdännyt hänen vanhimman
tyttärensä Maria Teresian perintöoikeuden turvaamista, eikä hän ollut
pelännyt uhrauksia tätä päämaalia saavuttaakseen. Euroopan vallat
olivatkin tunnustaneet pragmatisen sanktionin, mutta varovaisen
valtiomiehen olisi pitänyt käsittää, että nämä vallat tunnustaisivat
Maria Teresian perintöoikeuden ainoastaan niin kauvan, kuin pakko vaati
tahi heidän oma etunsa sen salli. Pysyväisesti turvatakseen pragmatisen
sanktionin olisi Kaarlo VI:nnen pitänyt seurata sotapäällikkönsä Savoyin
Eugenin viisasta neuvoa, järjestää vankka puolustuslaitos. Mutta sen
sijaan oli tämä kokonaan laiminlyöty, ja viimeinen Turkin sota oli vielä
puolestaan heikontanut valtakunnan sotavoimia. Monet kenraalit olivat
siitä pitäen vankeudessa, sotajoukko ei ollut läheskään täysilukuinen ja
oli hajallaan laajassa valtakunnassa, se oli puutteellisesti varustettu,
ja linnoitukset olivat rappeutuneet. Ei ollut mahdollista kiireisesti
pestata joukkoja, sillä rahasto, jota ei oltu ajanmukaisesti hoidettu,
oli tyhjä, vaikka kansa huokasi raskaan ja epätasaisen verokuorman alla.
Tyytymättömyys olikin yleinen alemmissa kansankerroksissa, ja mitä
aatelistoon tuli, oli se masentunut tahi välinpitämätön valtakunnan
kohtalosta. Pelättiinpä Unkarin nousevan kapinaankin. Neuvoskunnassa
istui epäröiviä ja saamattomia seitsenkymmenvuotiaita. Yleinen mielipide
arveli, että riitojen välttämiseksi oli yhtä hyvä ottaa hallitsijaksi
baijerilainen kuuriprinssi kuin habsburgilainen arkkiherttuatar.
Next Page
|
|