|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 1
[1] _J. E. Str�mborg_: Biografiska anteckningar om Johan Ludvig
Runeberg.
Seitsenvuotiaana Fredrika rupesi lukemaan Karl-veljens� johdolla, joka
veli oli hyvin omituinen, mutta lahjakas nuorukainen. Opetustapa oli
varsin kummallinen: Saksan ja Ranskan oppiminen k�vi siten ett� kaksi
ensimm�ist� vuotta luettiin yksinomaan kielioppia, sitten sai oppilas
omin p�in ruveta k��nt�m��n ja kuulustelussa tehd� selkoa sanoista y. m.
H�n, kuten muutkin sen ajan tyt�t, sai k�ytt�� paljon aikaa vierasten
kielten oppimiseen. Muihin tiedon haaroihin ei luotu suurtakaan
huomiota.
Fredrikan kivulloisuus oli syyn� siihen ett� vanhemmat l�hettiv�t h�net
13-vuotiaana Raaheen, siin� toivossa, ett� ilmanmuutos h�nt�
vahvistaisi. Siell� h�n asui enonsa, kruununvouti Bergbomin luona, jonka
iloisessa lapsilaumassa tehtiin monta hauskaa kepposta. Siell� h�n
my�skin sai lukea; opettajana oli vanhin serkku, joka oli saanut
kasvatuksensa Tukholmassa.
Siihen aikaan eiv�t Fredrikan vanhemmat en�� asuneet Pietarsaaressa. V.
1809 oli is� tullut hallituskonseljin raha-asiaintoimituskunnan
kamreeriksi ja perhe oli muuttanut Turkuun. Kun Fredrika palasi Raahesta
sinne, poikkesi h�n Pietarsaareen. Sukulainen kun oli, k�vi h�n
Runebergin perheess�kin ja n�ki silloin ensi kerran vastaisen
puolisonsa.
T�st� kohtauksesta kertoo Z. Topelius: -- "Kun Fredrika Tengstr�m
�itins� kanssa saapui Runebergille, oli Johan Ludvig, siihen aikaan
pitk� lukiolais-roikale, juuri palannut kalastusretkelt�. Vankka
voileip� k�dess� h�n seisoi ruokasalissa p�ivettyneen�, avojaloin, tukka
p�rr�ss� ja puku pahanp�iv�isesti tahrattuna. Kauhukseen kuuli h�n �idin
porstuassa ottavan vastaan vieraita; h�nell� ei ollut pakenemisen
mahdollisuutta, sill� vierasten t�ytyi kulkea ruokasalin kautta
vierashuoneeseen ja ruokasalista ei ollut ovea muualle kuin porstuaan ja
vierashuoneeseen. S�ik�htyneen� h�n pujahti er��n oven taakse piiloon.
Mutta nuorukainen ei tullut ajatelleeksi ett� h�nen paljaat jalkansa
saattavat n�ky� oven alta. Hetken p��st� kuuluikin makea nauru: vieraat
olivat heti huoneeseen astuessaan keksineet karkulaisen, joka kutsuttiin
terveht�m��n. Avojaloin ja h�mill��n Johan Ludvig n�inmuodoin tutustui
tulevaan puolisoonsa."
Fredrika k�vi nyt jonkun aikaa Turussa er�st� koulua, jonka
johtajattarena oli muuan rouva nimelt� Johnsson, ja jossa opetettiin
saksankielell�. Muutaman kuukauden kuluttua h�n muutettiin toiseen Turun
kouluun, tuohon aikanaan hyvin kiitettyyn Salmbergin pensionaattiin,
jota h�n k�vi vuoden. H�nen opettajansa, rouva Anna Salmberg, oli
merikapteenin leski ja synty��n englantilainen. Kaikki aikalaiset, jotka
h�nest� puhuvat, sanovat h�nt� sivistyneeksi ja rikaslahjaiseksi
naiseksi, johonka oppilaat hartaasti kiintyiv�t. Fredrikakin oli h�nen
l�heisess� yst�vyydess��n ja viel� monta vuotta koulusta l�hdetty��nkin
jatkoi kirjevaihtoa h�nen kanssaan. T�ss�kin oppilaitoksessa luotiin
p��huomio vieraihin kieliin. Siit� Fredrika sai sellaisen kielitaidon,
ett� h�n luki sujuvasti ranskaa, saksaa ja englannin kielt�, viel�p�
lukiessaan ilman v�hint�k��n vaikeutta suoraa p��t� k��nsi
vieraskielisen kappaleen ruotsiksi. N�in ollen oli aivan luonnollista,
ett� h�n, 16-vuotiaana koulun p��tetty��n, sai aina olla ��neenlukijana
silloin kuin perhe oli koolla.
Kodissa noudatettiin ajan tavan mukaan ankaraa j�rjestyst� ja kaikkien
t�ytyi iltaan kello seitsem��n asti ahkerasti tehd� ty�t� kodin hyv�ksi
ja kello 9 oli jokaisen m��r� olla levolla, kynttil�t sammutettuina.
T�llaisissa oloissa ei Fredrikalla ollut paljon aikaa lukemiseen,
piirustukseen, vesimaalaukseen, sametille maalaamiseen, tekokukkien
valmistukseen y. m. teht�viin, joihin h�nell� oli suuri taipumus.
Maalaamiseen h�n tavallisesti k�ytti sunnuntai-iltap�ivi�.
Is�n kuoltua 1824 tapahtui perheess� monellaisia muutoksia. M. m.
luotiin Fredrikan taipumuksiin oikeutettua huomiota, sill� h�n alkoi
saada tuloja akvarelleistaan ja samettimaalauksistaan. T�ten h�n
ansaitsi kaikki rahat omiin tarpeihinsa, viel�p� kokosi pienen
p��omankin, 400 riikintaaleria, joilla sitten morsiamena hankki
itselleen kapiota. M. m. oli h�n maalannut rullakaihtimet kaikkiin
arkkipiispan ikkunoihin. Mutta siihen aikaan ei pidetty oikein sopivana
ett� "s��tyl�isnainen" ansaitsi rahaa omalla ty�ll��n; siit� syyst�
Fredrikan t�it� t�ytyi my�d� aivan salaa.
Str�mborg mainitsee biograafisissa muistiinpanoissaan, joista yll�olevat
tiedot ovat otetut, ett� Fredrika nuoruudessaan yh� edelleen oli yht�
hiljainen ja itseens� sulkeutunut kuin lapsenakin. H�nen vanhin
sisarensa Carolina, naimisissa professori Bergbomin ja sitten toisen
kerran professori Tengstr�min kanssa, oli kaunis ja yleiseen suosittu.
H�nt� Fredrika suuresti ihaili, ja jos h�n sai jonkun kauniin
vaatekappaleen tahi koristuksen, niin h�n heti oli valmis antamaan sen
sisarelleen, joka hilpe�ll� ja herttaisella luonteellaan her�tti
kaikkialla iloa ja vilkkautta.
Previous Page
| Next Page
|
|