|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 1
"Se on kovin järjetöntä", sanoi äiti.
"Ja minä olen kuullut, että niiden täytyy *seistä* kaiket päivät", sanoi
Liisa.
"Entäs sitten, kyllä minä jaksan seistä", sanoi Miina.
"Ja mitä he tekevät muun osan päivää?" kysyi Antti hitaasti.
"Enhän minä tiedä", sanoi Miina jurosti. Hän huomasi, että kaikki olivat
häntä vastaan.
"Jos he aamuisin nousevat neljältä tai viideltä, niin ovathan he jo
viimeistään kello kolmelta lopettaneet työnsä."
"En minä luule, että he nousevat niin aikaisin aamusella," sanoi Miina,
"he tekevät työtä vain vähän keskipäivällä ja iltaisin he menevät
tansseihin tai kokouksiin."
"Sitten en minä usko, että heillä on niin suurta palkkaa", sanoi Antti
päättävästi. "Vai kymmenen tuntia..."
"Onpahan, isä", innostui Miina sanomaan, "ja täällä kotona meidän täytyy
nousta kello neljältä ja ahertaa koko päivä myöhään iltaan, yhdeksään
asti ja kesäkiireellä kymmeneen, jopa yhteentoistakin saakka."
Antti katsella tuijotti taas tytärtänsä ja sanoi hitaasti: "sinä et
ainakaan näytä siltä, kuin olisit tehnyt liiaksi työtä. Punainen ja
pyöreä olet. Pulskemmaksi et voi tulla kahvista ja vehnäleivästä. Mutta
mene vaan tehtaaseen, koska et huoli Lintulan Kasperista, talollisen
pojasta."
"Isä, kuinka voit sanoa niin", huudahti äiti, "kyllähän Miina tarvitaan
kotonakin ja ne tehtaantytöt ovat niin kelvottomia."
"En minä aio tulla kelvottomaksi", sanoi Miina, "Liisa voi auttaa äitiä,
hänhän on jo seitsemännellätoista ja pojat auttavat isää."
"Niin, kyllähän täällä toimeen tullaan", sanoi Antti ja katseli
tyytyväisenä suurikasvuisia, reippaita poikiaan. "Niin, ja saattaahan se
olla hyväkin, että joku lapsista ansaitsee rahaa."
Isä riisui märjät saappaat jalastaan ja Liisa toi hänelle heti kuivat,
lämpimät sukat ja eheät tallukat. Sitten hän ripusti isän märjät sukat
nuoralle uunin taakse kuivamaan, sulloi saappaat täyteen heiniä ja pani
ne märkiä jalkineita varten laitetulle telineelle, joka oli kiinnitetty
kattoon.
Kaikki olivat tänä iltana jotenkin hiljaiset. Miinan tehtaaseen meno
heitä huolestutti. Vain nelivuotias Tiina jutteli nukkensa ja kissansa
kanssa.
Mutta äiti oli levoton ja päätti mennä pappilaan puhumaan papinrouvan
kanssa.
* * * * *
Toimitettuaan aamuaskareensa seuraavana päivänä, silitti emäntä
hiuksensa, sitoi parhaan huivin päähänsä, pani puhtaan esiliinan eteensä
ja meni pappilaan muka viemään lämpimäisiä papinrouvalle.
"Nyt äiti menee kertomaan papinrouvalle, että Miina aikoo lähteä
tehtaaseen", sanoi Matti-veli silmät veitikkamaisessa hymyssä katsellen
äitiä ikkunasta.
"Menköön vaan, ei papinrouva voi kieltää minua lähtemästä", uhmaili
Miina.
"Mutta et suinkaan sinä mene tehtaaseen, jos se papinrouvan mielestä on
tuhmasti tehty?" kysyi Liisa.
"Menenpähän", vastasi Miina.
Sisarukset vaikenivat. He olivat tottuneet täydellisesti luottamaan
papinrouvan viisauteen ja hyvyyteen, rouvahan oli antanut äidille niin
monta hyvää neuvoa ja oli ollut perheen ystävä niin hyvin surussa kuin
ilossa. -- --
Tervolan emäntä istui papinrouvan kanssa pappilan ruokasalissa. Rouva
huomasi kyllä, että hänellä oli jotain sydämellään, mutta ei tahtonut
kysyä, mitä se oli. Kylläpähän kertoo, kun ennättää, arveli rouva. Kun
kahvit oli juotu ja rouva taas oli ottanut työn käteensä, virkahti Anna:
Previous Page
| Next Page
|
|