|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 8
MARI. Noin tyynesti h�n saattaa puhua!
VILHO. Niin, n�eth�n, min� en tahdo lupauksia tehd�, joita en kentiesi
voisikaan t�ytt��.
MARI. Ihmettelen rehellisyytt�si. Vahinko vaan, ett'et alusta alkaen
ollut noin suorapuheinen.
VILHO. Siin� tosin tein v��rin. Mutta arvaathan, Mari, etten uskaltanut.
MARI. Pelk�sit, tied�mm�, rukkaset saavasi.
VILHO. Enk� juuri sit�k��n niin pel�nnyt, mutta tietysti olisi minulla
ollut vaikeampi voittaa rakkauttasi.
MARI. Niink� arvelet! Tosiaankin! Pois, min� en tahdo sinua en��
n�hd�k��n!
VILHO. No, mutta kuulehan, Mari, t�m� todellakin menee liian pitk�lle.
Tosin olen pahoin tehnyt, mutta --
MARI. Sin� olit minua rakastavinasi, saadaksesi vaan minun rahani. Mene,
min� halveksin sinua!
VILHO. Mari, kuinka saatat, kuinka julkeat noin sanoa --?
MARI. T�m� hetki on meid�t eroittanut. Mene, �l�k� rohkene en�� tulla
n�kyviini!
VILHO. Mutta Mari! Maltahan toki mielesi! Semmoisesta v�h�p�t�isest�
asiasta -- --!
MARI. _(Ottaa kihlasormuksen sormestaan ja heitt�� sen
ylenkatseellisesti Vilholle)_. Tuossa on sormus! Pid� se muistona
tytt�hupakosta, joka sinua niin l�mpim�sti rakasti, vaan jonka sin� niin
armahtamatta petit! Oi, Vilho --! _(Puhkeaa itkuun ja rient��
vasempaan)_.
VIIDESTOISTA KOHTAUS.
_Vilho (yksin) _.
VILHO. Mutta, Mari, kuulehan toki! Saatatko todellakin olla noin kova?
Mari! -- Ei, h�n ei minua en�� kuule. Voi, onnetonta, minua! Voi, miksi
en voinut olla koskematta tuohon kirottuun rasiaan! Noin minun nyt k�vi!
Ja itse olen kaikkeen syyn�. Oi surkeutta, oi kauheata onnettomuutta,
jota varmaankaan en kantaa voi!
KUUDESTOISTA KOHTAUS.
_Vilho. Blom._
BLOM _(nuuskaten)_. Mainio herra, tuo! Ei tinkinyt eik� kysellyt
edelt�p�in ty�palkkaa, niinkuin muutamat nykyaikaan ovat tavakseen
ottaneet. No mit� nyt, kuinka sin� noin surkealta n�yt�t, poikaseni?
VILHO _(ottaa nolomielisen� lakkinsa ja aikoo l�hte�)_. Hyv�sti nyt,
set� kulta!
BLOM. Mit� aiot? Eik� sinun pit�nyt sy�m�n aamiaista t��ll�?
VILHO. Ei mit��n aamiaista en��! Hyv�sti vaan ja kiitoksia kaikesta
hyvyydest�nne ja yst�vyydest�nne!
BLOM. Mit� hullua! T�m�h�n on niin juhlallista kuin ij�ksi talosta
l�htisit. Mit� t��ll� on tapahtunut?
VILHO. V�limme on rikkoutunut.
BLOM _(osottaa itseens�)_. Meid�nk� v�limme?
VILHO. Ei vaan Marin ja minun.
BLOM. Marin ja sinun?
VILHO. Niin, n�eth�n _(ottaa sormuksen lattialta)_ -- tuossa on
kihlasormus -- h�n heitti sen pois -- h�n ei siit� en�� huoli -- min� en
en�� ansaitse sellaista tytt�� kuin Mari on -- min� olen h�nt�
loukannut, pahoin loukannut. _(Nyyhkii ja pyyhkii silmi��n k�dell��n)_.
Previous Page
| Next Page
|
|