Ristiaallokossa by Kasimir Leino


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 8

Nuku lapsonen nurmella kev�imen,
Puron varrella puhtahan l�htenen,
Nuku kukkain keskess� aina.
T�h�n vuorilta tuuloset vilppaat k�y,
Kyl�n raition ruokottuus ei n�y,
Kyl�n raskahat ilmat ei paina.

Kunis h�ipyvi surkea siivottuus,
Kunis koittavi puhdassa p�ivyt uus,
Sinis nukkuos piilossa t��ll�!
Kera tuoksuvan kent�n ja kev�imen,
Kera kukkien, l�hteen ja leivosten,
Sinut tapaaki vain maan p��ll�.

Sua onnessa tuossa en h�iritseis,
Vaikk' katsees kyll�kin murheeni veis
Pyh�n, puhtaan uinuthan unta.
Ihastella mun kainoutta sent��n suo,
Jota kertovi kasvosi kaunihit nuo --
Syd�n lie my�s valkeempi lunta.

Ihasteltua hetkisen, kunnes sun
On sy�pynyt piirteesi mieleen mun,
Pois loittonen kiert�en kaarteen;
Taas tultua myrskyhyn, maailmaan,
Min� kummana kaikille kertoa saan,
Ylimaat min k�tkev�t aarteen.

Nuku, lapsonen, helmassa vuoriston,
Kevyt huokua syytt�m�n rinnan on --
Kev�t-taivonen p��ll�s p�ilyy.
Yl�-ilmassa leivonen lauluks ly� --
On kaukana kaihon ja synnin y� --
Kai t��ll� sun henkes s�ilyy.

_Harz'in vuoristossa elok._ 1889.



LAULAJATAR.

Sali t�ytehen kansaa tulvii
Niin kilvalla kiireht�in,
Sijan parhaimman ett' saisi,
Sais n�hd� ja n�hdyks n�in.

Kaunottaret loistoisilla
Pukimillahan kiistailee,
K�si hansikan verhoina pieni
Siro-viuhkalla viittailee.

L�pi kiikarin keskehen naisten
Tuoss' herrat ne tutkii nyt:
Kuka herttaisin, kuka kaunein,
Kenen suopeat silm�ilyt.

Ja impi sen keksivi kohta,
Noin k��ntyvi puolittain,
Punastuupi ja laittavi huulet
Yh� hurmaavammiksi vain.

-- Mut tuossapa laulajatarkin
Sulo-��nek�s ilmautuu:
Kuin keijutar eesp�in v�ikkyy,
Hymynaurussa viehke� suu.

Ja h�n katsovi kansaa kohden,
Ihan tyyni ja huoleton on,
Vaikk' tiet��, ett� on yksin
H�n kiint�nyt huomion.

S�vel alkavi ensiks hiljaa
V�r�hdellen ja uinaillen,
Vaan kohtapa kuin satakielen
Liverryksen� helmeillen.

Jo syttyv�t mustat silm�t,
Olentonsa jo tulta saa,
El�vyytt��n intosa rinta
Tunteissahan aaltoaa.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Tue 9th Sep 2025, 22:23