|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 2
MARTTA: Oletko mielet�n!
UUNO: Se virkist�isi sinuakin, Valdemar.
MARTTA: Ukkonen k�y, ja h�n k�skee purjehtimaan!
VALDEMAR: En nyt jouda.
UUNO: Jouda! (Paiskaa Valdemarin kirjat kiinni.) Tule nyt vaan!
MARTTA: Siit� ei tule mit��n! Sanon is�lle. �h�!
UUNO: Menen yksin sitten.
MARTTA: Mene sin� yksin niin paljon kuin tahdot. Se on toinen asia.
UUNO: �Se on toinen asia�. (Valdemarille): No, etk� siis tule?
VALDEMAR: Eip� nyt oikein haluttaisi.
LEENA (huolestuneena): Uuno, n�eth�n, ukkonen on ilmassa!
UUNO: No, sillivoileip�� sitten.
MARTTA (Uunolle): Suoraan sanoen, en voi k�sitt�� kuinka sin� kehtaat,
Uuno!
UUNO: �l�s sano, Martta hyv�, min� tuotan mit� suurinta hy�ty�
kauppahuoneellemme. Olenhan min� oivallisena kylttin� liikkeellemme.
Valtasten viinaa, Valtasten viinaa, Valtasten viinaa! Olen oikein
el�v�, puhuva ja huutava kyltti! Ainakin yht� hyv� kuin tuo mykk� kuva
tuolla oven p��ll� tynnyrineen ja pulloineen! (Osottaa ovikylttiin.)
LEENA (nauraen): Sin�p� et voi milloinkaan tottua tuohon kylttiin. Mit�
pahaa se on sinulle tehnyt!
UUNO: Siit� asti kun se siihen maalattiin kaiken maailman
maantienkulkijain osviitaksi, on mieleni kiehunut. Viel� min� kerran
lenn�t�n tuolin siihen, saatte n�hd�!
MARTTA: Emmek� ole todella aivan kuin Kainin merkill� leimatut. Ihmiset
kumartavat meit� rahojemme vuoksi jokaisessa seurassa, me olemme muka
ihmiskunnan hyv�ntekij�it�, mutta sel�n takana meit� ylenkatsotaan: me
turmelemme ihmiskuntaa viinatehtaillamme! Ei, ei. Meit� ei saa mik��n
hyv�ntekev�isyys puhtaiksi ihmisten edess�. Ja sit�paitsi minua
kyll�stytt�� koko hyv�ntekev�isyys. Se ei ole yht��n mit��n.
UUNO: Is�n pit�isi tietenkin lakata viinaa keitt�m�st�, siin� kaikki.
VALDEMAR: Taas sin� Martta tulit siihen vanhaan--vanhaan
tyytym�tt�myyteesi. Nyt on kes�p�iv�, mutta sinulla on aina kuin
lokakuu. Mielentilasi vaikuttaa v�kisin toisiin. Ei pit�isi suotta
johtaa toisiakin alakuloisuuteen.
MARTTA: Kohta p��sette minusta.
MUUT: No?
MARTTA: Rupean sairaanhoitajattareksi.
UUNO (haukotellen): Ah, ah, ah!
LEENA: Ei se ole mit��n helppoa tointa, tied�tk�s.
MARTTA: Min�p� tahdonkin vaikeata. Hyv� on Leenan puhua, joka et ole
rikas. Mutta katsoppas min�, joka olen rikas, en voi ikin� saada
semmoista pankkipaikkaa esimerkiksi kuin sinulla on, sin� onnellinen!
VALDEMAR: Rikkaat voivat el�� ilmankin ty�t� ja paikkoja.
MARTTA: Mutta eiv�t, eiv�t, eiv�t! (Purskahtaa itkuun.)
ROUVA VALTANEN (vasemmalta, tarjottimella maitoa ja kuppeja): No kas
niin! Kulkisitte, rakkaat lapset, edes useammin k�velem�ss�--jotakin
urheilua tai semmoista--eih�n t�mm�inen el�m� kelpaa! Kenen pit�isi
sitten olla onnellinen, ellei teid�n, kaikki teid�n asemaanne
kadehtivat.
MARTTA: Ja min� sanon, ett� me olemme kaikkein onnettomimpia kaikista
ihmisist�. Esimerkiksi is� itse!
Previous Page
| Next Page
|
|