Valtaset by Arvid Järnefelt


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 13

(Aurinko pilkist�� esille.)

VALTANEN (hitaasti per�lt�, masentuneena, vapisevana, itsekseen
h�pisten. Tahtoisi jatkaa kulkuaan oikealle, mutta Valdemarin pulpetin
ohi kulkiessaan vaipuu voimatonna pulpettia syleilem��n ja
nyyhkytt�m��n).

ROUVA VALTANEN (per�lt� hajamielisen�, melkein j�rjett�m�n� ymp�rilleen
katsellen): Ei, ei, min� en kest� t�t� ... miksi ... miksi ... miksi...
(Valittaen): Aa-aa-aa ... min� en kest�, en kest� ... Valdemar...

MARTTA (pitelee �iti��n kyyn�sp��st�, koettaen lohduttaa): Pit��
kest��, �iti kulta... Onhan kaikki jo ohitse ... h�n ei k�rsi en�� ...
h�nell� on rauha ... h�n on meit� onnellisempi...

KAKSI KONSTAAPELIA (tukien Uunoa kummaltakin puolen saattavat h�net
oven viereen sohvalle, sitten poistuvat).

UUNO (vaipuu v�syneen� ja heng�styneen� puoleksi loikovaan asentoon
sohvalle).

(��nett�myys.)

ROUVA VALTANEN (�kki� kesken itkuaan): Mutta miksi kaikki tulivat
rannalta pois? Jospa h�n ei viel� ... jospa h�n ui viel�! Kuule Uuno,
jospa h�n kamppailee viel� aaltojen keskell�!

UUNO: Ei, �iti min� n�in h�nen vaipuvan. Olimme ensin molemmat samassa
airossa, mutta h�n hellitti, kun se ei meit� molempia kannattanut. Ja
kun katsoin taakseni, h�n vaipui.

ROUVA VALTANEN: Mutta ehk� h�n sitten j�lleen p��si pinnalle, ehk� h�n
tapasi toisen airon, niin Uuno, toisen airon ... voi menk��, menk��
rantaan...

UUNO: Toinen airo ajelehti edell�ni, minun uidessani jo kaukana,
kaukana onnettomuuspaikalta.

MARTTA: Miksi et luovuttanut omaa airoasi h�nelle? Sin�h�n olet parempi
uimaan...

UUNO: Niin, Martta,--miksi?! Siksi kai, ett� silloin min� olisin
hukkunut.

MARTTA: Mutta miksi...

UUNO: �Miksi hukkui perheentoivo ja el�m��n j�i sen hylkylapsi�,
niink�?

MARTTA: Sit� en tahtonut sanoa.

PALVELIJA: Herra pankintireht��ri... Sanoo olevan v�ltt�m�t�nt� asiaa.

PANKINJOHTAJA (tulee kiireesti): Mik� onnettomuus, mik� onnettomuus!
Sallikaa, rouva ilmaista syvimm�n osanottoni--ja sin� kunnon veli, �l�
sorru, seiso tammena myrskyss� niinkuin olet aina ennenkin seissyt...

(Tervehtii muita.)

VALTANEN (nyyhkytt��).

UUNO: �iti, minun on vilu.

ROUVA VALTANEN: Ah, anteeksi, lapseni. Tulehan, rakas Uuno, sinun pit��
toki saada kuivat vaatteet yllesi, tule lapseni!

(Menee oikealle.)

UUNO (on my�s menossa oikealle, mutta pys�htyy uteliaana kuuntelemaan
Valtasen ja pankinjohtajan v�list� keskustelua).

MARTTA (pysytteleikse syrj�ss�, tarkasti seuraten kaikkia).

VALTANEN: Kaikki on minulta mennyt. Valdemar oli ainoa toivoni, mit�
olen ilman h�nt�!

PANKINJOHTAJA: Nyt tulee sinun seist� yksin, Valtanen. Se on usein
liikemiehen kohtalo. Eik� voi kielt��, ett� siin� uhmassa on jotain
nautintoa. Meit� ei tue koskaan muu kuin oma uhmamme... Mutta nyt
yst�v�ni, voitko antaa minulle anteeksi, ett� min� t�mm�isen
onnettomuuden hetkell�...

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Wed 10th Sep 2025, 8:03