|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 3
Jos joku nousukkaana yritti n�ytell� ylev�� osaa, niin ei kukaan osannut
h�nt� paremmin pilkata kuin iso-�iti.
Iso-�iti olikin kaupungin pelon aihe moitteittensa ja suoruutensa
vuoksi. K�lyj��n h�n julkisesti pilkkasi niitten v��rennyksien ja
liikepetosten vuoksi. Er��n k�lyn alhaista karuutta h�n nauroi ihan
ollessaan vieraana k�lyn luona. Mutta kukaan ei uskaltanut hy�k�t�
iso-�idin kimppuun, sill� oikeudenmukaisuutensa perusteella koko kansa
h�nt� kunnioitti ja rakasti. Tuota Elma ihaili ja p��tti tulla
sellaiseksi, ett� kansa h�nt� samalla tavalla rakastaisi ja
kunnioittaisi.
Siveysasioissa iso-�idill� oli ihan ihmeelliset periaatteet
porvarirouvien mielest�. Aviottomain lasten �itej� ei iso-�iti koskaan
soimannut, vaan auttoi niit�. Kerj�l�isi� h�n kohteli paremmin kuin
konsuli-enoa. Sen Elma pani merkille.
Ja sitte iso-�idill� oli viel� toisiakin kummia periaatteita. H�n sanoi,
ett� nainen voi olla yht� etev� kuin mies, ett� naisella on muutakin
teht�v�� mailmassa kuin keimailla itselleen aviomiest�. N�in Elma sai
toisista tyt�ist� eri�v�n kasvatuksen. Iso-�idin hommasta Elma p��si
Helsingin yhteiskouluun. Iso-�idin suojassa Elma sai aivan vapaasti
kehitty�.
Ihmiset sanoivatkin, ett� iso-�iti tulkitsi piplian toisella lailla kuin
itse kirkkoherra, ja ett� kirkkoherra aina h�nen kanssaan
raamatuntulkintakahakassa h�visi.
Elma olikin pikkuvanha ihmisten mielest�, siksi juuri, ett� h�n seurasi
iso-�idin opetusta.
Elma ei kiinnitt�nyt huomiota vaatteisiin eik� tukkansa laittamiseen,
h�n yritti olemaan koulussa etev� ja hyv� ty�kansalle.
Elma p��sikin hyvin nuorena ja hyvill� todistuksilla ylioppilaaksi.
Koulussa vanha sivistynyt opettajatar oli Elmaan ensin juurruttanut
palavan is�nmaanrakkauden ja vapauden janon. Elma oli ihaillut Kreikan
itsen�isyyspuolustajia, Ranskan vallankumousmiehi� ja Suomen sodan
sankareita v. 1808--1809. Ja enimmin kaikkea Elma oli jo silloin
kiinnitt�nyt huomiota Suomen valtio-oppiin ja Aleksanteri II:n puheeseen
Porvoon valtiop�ivill�.
Se oli Suomen kansan onnen l�hde -- itsen�isyys ja toinen onnen ehto --
oli naisten sivistys ja siveys. Niin Elma silloin ajatteli.
L�hteneen� ruotsalaisista porvaripiireist� ja kasvatettuna ruotsalaisen
aatelisten ja korkeimpien virkamiesten keskuudessa, Elma kehittyi
muotokauneutta ihailemaan ja kunnioittamaan sivistyst�.
Ylioppilaaksi tultua kuvitteli h�n Suomea k�yh�ksi, mutta
ihanteelliseksi maaksi.
Suomesta piti tulla taiteen maa niinkuin oli Ranska, jonka maan kielt�
Elma tutki. Suomalaisista piti tulla kreikkalaisia, joiden
sankarvartaloita Elma rakasti museoiden taideveistoksissa. Suomessa piti
saada versoa vapaus, naissivistys ja tasa-arvoisuus eri kansanluokkien
kesken. Se oli Elman el�m�n periaate.
Mutta kuitenkin Elman sielussa oli jo sora��ni�. Tuo sivistynyt
ruotsalainen aatelisto k�ytti Suomen kansasta liian pilkkaavaa kielt� ja
kuitenkin Elma oli lukenut, ett� Suomen kansa oli verell��n vuossatoja
suojellut Ruotsia Ven�j�� vastaan. Pilkka oli Elmasta rumaa. Ja siksi
Elma v�hitellen vet�ytyi erikseen aatelisista yst�vist��n ja etsi seuraa
kirjoistaan.
Mit� korkeampaan rahaporvaristoon tulee, niin Elma oli jo
kotikaupungissaan oppinut halveksimaan sen pyrkimyksi�, joista p��tekij�
oli talonpoikain ja kansan petkutus sek� raakamainen sy�minen, juominen,
vaatettaminen ja sukupuoliel�m�n irstailu. Jo iso-�iti oli ylemm�n
porvariston tuominnut h�vi��n.
Ruotsalainen sivistys Runebergineen, Topeliuksineen oli Elmasta ensin
ihailtava. Tuo tiet�m�tt�m�n kansan pilkkaaminen oli ainoastaan
sopimaton.
"�lk�� vaatiko kansalta enemp��, kuin mit� sille on annettu", sanoi
Elma.
T�m�n johdosta levisi Elmasta puheenparsi, ett� h�n on omituinen.
Previous Page
| Next Page
|
|