|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 23
Mutta koska rahamiehet eiv�t itse tahtoneet panna henke�ns� alttiiksi,
niin ne ostivat rahalla ty�l�isnuorukaisia palvelukseensa. He tekiv�t
niist� kapakassa vetelehtivi� laiskottelijoita, jotka n�enn�isesti
tekiv�t pommiyrityksi� kiskoakseen porvareilta rahaa.
T�ll� ammattivallankumouksella olivat kamalat seuraukset. Se kehittyi
anarkistiseksi pahankurisuudeksi. Ja t�m� sai osaksi hyv�nkin
vallankumousperiaatteen huonoon huutoon.
Juuri siksi, ett� porvaristo ei itse uskaltanut astua taistelurintamaan,
se menetti luottonsa ja auktoriteettinsa kansan silmiss�, ja t�m�
synnytti luokkatietoisuuden ty�v�en keskuudessa.
_Ei oikeutta maassa saa,
ken itse sit' ei hanki.
Ken vaivojansa valittaa,
on vaivojensa vanki!_
Elma aavisti t�m�n hyvin pian. Ja suurlakossa h�n selv�sti siirtyi
entisten radikaalisten porvarillisten tuttaviensa piirist� -- kokonaan
ty�v�en piireihin.
Aseellisen kapinan edelt�minen oli sotilasakitatsiooni. Oli valaistava
ven�l�isi� sotilaita, ett� heid�n ei tule k�skyst� ampua ty�l�isvelji�
-- vaan mieluummin ampua ne upseerit, jotka heit� veljesmurhaan
komentavat.
Ja nyt Elman oli pakko syventy� sosialidemokratiaan ja oppia k�sitt�m��n
kapitalismin kaikkea turmelevan vaikutuksen.
H�n n�ki, ett� suurpoliitillinen vapaustaistelu Suomessa oli pyrkinyt
taloudellisesti hallitsevaan virkavaltaan. Ja kutka t�t� konserttia
johtivat? Rasvamahaiset, syd�mett�m�t liikemiehet, jotka ��nestiv�t
edustajia valtiop�iville ainoastaan siksi, ett� suomalaiset
kapitalistitkin saivat v�h�n kumartaa ruotsalaista ja ven�l�ist� virka-
ja poliisivaltaa -- niin se oli "vallankumouksellinen".
Suurlakossa p��si perustuslaillinen virkavalta satulaan. Sit� ennen
hallitsi suomettarelainen mateleva, vanhan hallituksen k�tyripuolue.
Mutta aika kehittyi. Ven�j�n taantumus sys�si kaikki kotimaiset ainekset
pois vallasta. Sill'aikaa varttui Suomen sos.dem. puolue.
Vuonna 1906 oli asema seuraava:
Suomettarelaiset olivat syrj��n sys�tyt suurlakon avulla, miss� ty�n
teki ty�v�ki ja punakaarti. Siit� hyv�st� vaati kansa, etup��ss�
sos.dem. puolue, yleisen ��nioikeuden niin miehille kuin naisille.
Taistelu ��nioikeudesta oli kova v. 1905--1906.
Porvaristo oli pahassa v�lik�dess�. Vastustaakseen kansaa sen
��nioikeus-mielenosotuksissa, jotka saivat usein uhkaavan muodon, olisi
porvariston t�ytynyt turvautua Ven�j�n sotajoukkoihin. Siihen he eiv�t
voineet alentua -- alentamatta asemaansa parlamenttaarisen mailman
silmiss�, joka oli sen verran ep�varma tilanteesta, ettei julkisesti
uskaltanut lausua kantaansa sosialidemokratiaa vastaan. Ja niin Suomen
porvariston t�ytyi suostua antamaan yleinen ��nioikeus.
Mutta silloin alkoi oikea luokkataistelu. Syntyi kysymyksi�
kunnallisella ja taloudellisella lainlaatimisalalla.
Suomen perustuslaillisuusparka!
Kansallisten pyrkimystens� perusteella t�ytyi sen olla
vallankumouksellinen Ven�j�n taantumusta vastaan her�tt��kseen kansan
pohjakerrokset apuun.
Niin tekiv�t ensin suomettarelaiset, jotka nostivat kansan avukseen,
saadakseen Suomen kielen oikeaan asemaan ja saamalla suomenkieliset
virkavaltaan. Mutta ennemmin, kuin ett� suomettarelaiset olisivat
astuneet taloudellisesti kansan etuja ajamaan, niin he m�iv�t itsens�
Ven�j�n taantumukselle v. 1900 ja opettelivat -- toista �idinkielt� --
ven�j��!
Ha! Ha! Ha!
Virastoissa ei nyt k�ytetty suomea, -- vaan ven�j��, suomea -- ja
ruotsia!
Previous Page
| Next Page
|
|