|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 2
Seikka, ett� runoilijan ulkomaamatka j�i viime tingassa sikseen, oli
riippuva siit� huomiosta, jonka h�nen runokokoelmansa oli her�tt�nyt.
Tilauskirjoituksella julkaistusta runovihkosta, joka oli tuottanut
Burnsille 20 puntaa, oli muutamia kappaleita eksynyt my�skin
p��kaupunkiin. Runoilija oli syyskuulla jo ostanut matkalipun Clydest�
L�nsi-Intiaan l�htev��n laivaan, kun kirje, jonka tri Blacklock oli
Edinburghista kirjoittanut Burnsin yst�v�lle, �kki� muutti Robert
Burnsin kaikki aikaisemmat suunnitelmat. Kirjeess� annettiin suuri
tunnustus runokokoelmalle ja neuvottiin, miten uusi painos siit�
voitaisiin saada aikaan p��kaupungissa, niin ett� se tuottaisi
runoilijalle taloudellisia etuja.
Burns j�tti matkansa sikseen ja l�hti Edinburghiin syksyll� v. 1786. Nyt
h�nen kohtalonsa �kki� muuttui. Uuden painoksen tilauskirjoitus
avattiin; Burns oli kuuluisa runoilija, aikansa kirjallisuuden
merkkimiehi�, ja p��kaupungin kaikki seurapiirit olivat h�nelle avoinna.
Hienosto kilpaili saadakseen saleissaan n�ytell� "Ayrshiren
kynt�miest�", joka osasi kirjoittaa niin kauniita lauluja, ja joka
esiintymisess��n ja k�yt�ksess��n oli niin �lyk�s, vaikka oli pelkk�
moukka.
Runoilija kuitenkin oivalsi, ett� hienojen seurapiirien
kunnianosoitukset olivat p��asiallisesti uteliaisuuden aiheuttamia. Kun
ensi kiihko oli asettunut, kylmeniv�t v�lit, ja ylv�s katkeruus j�i
runoilijan mieleen. Muutamia todellisia suosijoita onnistui Burns
kuitenkin saamaan, Glencairnin kreivin ja Gordonin herttuattaren.
Yst�vyyden siteet koko el�m�ns� ajaksi h�n sitoi m. m. Cunninghamin
veljesten ja William Nicolin, Edinburghin korkeakoulun opettajan kanssa.
Kuinka hyv�ns�, p��kaupungissa Burns ei viihtynyt. Runokokoelman uusi,
melkoisesti laajennettu painos valmistui. kes�ll� v. 1787, tuottaen
Burnsille kokonaista 500 puntaa. H�n oli nyt taloudellisesti verraten
riippumaton mies.
T�ll� v�lin oli Meeri Campbell runoilijan suruksi kuollut.
Tehty��n laajoja matkustuksia Skotlannin eri osiin, tutustuakseen
l�hemmin kansaansa ja maansa luontoon, vanhempaan ja uudempaan
kansanrunouteen sek� kotimaisiin s�velmiin, ja huomattuaan, ett� h�nell�
p��kaupungissa ei ollut ajan pitk��n todellista kannatusta
odotettavissa, h�n p��tti lopullisesti j�tt�� Edinburghin ja palata
takaisin maalaisel�m�n yksin�isyyteen. Jo matkoillaan h�n oli k�ynyt
my�skin Mauchliness� ja siell� uudistanut suhteensa aikaisempaan
lemmittyyns� Johanna Armouriin, jonka is�ll� ei en�� ollut mit��n
muistutettavaa kuuluisaa v�vypoikaa vastaan.
J�rjestetty��n asiansa Edinburghissa, Burns vuokrasi kev��ll� v. 1788
kauniin Ellislandin maatilan Nith-virran rannalla Dumfriesin
piirikunnassa ja meni naimisiin Johanna Armourin kanssa.
Pari ensi vuotta, Ellislandin verraten itsen�isiss� oloissa, perheen
keskuudessa oli onnen aikaa Robert Burnsille. Puoliso Johanna oli
herttainen, toimelias vaimo ja hell�sti kiintynyt huikentelevaan
mieheens�, jonka el�m�ntapojen s��nn�tt�myyksi� oleskelu p��kaupungissa
ei suinkaan ollut parantanut. Ett� kiintymys todellisuudessa ja loppujen
lopuksi oli molemminpuolinen, todistavat useat Burnsin runoelmat, m. m.
runo "Kaledonia", joka on kirjoitettu vuotta ennen runoilijan kuolemaa.
Mutta pian ilmaantui ulkonaisia vaikeuksia. Vuokraehdot olivat ylen
rasittavat, maatila oli kokonaan rappiolla, ja maanviljelys osoittautui
huonosti kannattavaksi. Perheen lis��ntyess�, entiset s��st�t pian
hupenivat, ja puute alkoi ahdistaa. Saadakseen lis�tuloja, Burns
vastaanotti tullivartian toimen l�heisess� Dumfriesin kaupungissa,
hoitaen sen ohella maanviljelyst��n yh� edelleen v. 1791 loppuun saakka.
Vaikka vastoink�ymiset ahdistivat, ja runoilijan itsetakeisuuden kaipuu
ja oman arvon tunto eiv�t n�iss� toimissa n�kyneet voivan saada
tyydykett�, oli Ellislandin oloaika, vuosina 1788--1792, kuitenkin
runollisessa suhteessa varsin tuottelias. Yh� viel� Burnsin runosuoni
uhkui ehtym�tt�m�n� ja v�litt�m�n raikkaana. Herkkyydess�, syv�ss�
tuntemuksessa, k�sittelyn hienoudessa ja muotovalmiudessa moni t�m�n
ajanjakson runo voittaa kaikki aikaisemmat. T�lt� ajalta on m. m. runo
"Meerille taivaassa", Burnsin korkein runollinen enn�tys.
Kun k�vi mahdottomaksi hoitaa rinnan kahta ihan erilaista tointa, myi
Burns vuokraoikeutensa Ellislandiin, ja muutti v. 1792 vaihteessa
Dumfriesiin, Solway-lahden rannalle, antautuen yksinomaan tullin
palvelukseen. T�m� oli raskas ja Burnsille itselleen onneton askel,
mutta runoilijan terveys oli huonontunut ja h�n tahtoi kuoleman varalta
turvata perheelleen valtionel�kkeen.
Previous Page
| Next Page
|
|