|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 1
Kukaan aikuisista ei hiisku sanaakaan. Pitk�n hiljaisuuden j�lkeen
kuuluu ulkoa vihdoin asemamiehen saappaiden kopina, kuuluu h�nen kolmas
soittonsa, kondukt��ri puhaltaa pilliins�, vihellys--olemme liikkeell�,
t�r�htelemme, t�r�htelemme kovemmin, t�risemme, lenn�mme...
Katse alkaa harhailla matkustajasta toiseen. Ei mit��n
mielenkiintoista. Yht� harmaata ja v�h�p�t�ist� kaikki. Luonto
aurinkoineen voi usein olla harmaata ja ik�v��, niin ett� mieluummin on
siihen katsomatta. Mutta kuinka paljon harmaampaa ja ik�v�mp�� voikaan
olla junavaunun unisen riutunut v�est�! Suorastaan haluttomuuden
her�tt�j�n�, apatian peruskuvana! Ennen menisi meren yksin�iselle
kalliolle vilpoisten laineiden joukkoon, kuin yhdelt�k��n noista
kysyisi minne h�n matkustaa ja mit� varten. Matkustakoot minne ikin�
haluavat!
Mutta t�ytyyh�n aivojen aina ajatella ja my�s silm�n aina katsoa.
Parempi sitten katsoa johonkin yhteen kuin harhailla yhdest� toiseen.
Ja niinp� on vastap��t�ni katsottavana jotain ep�m��r�ist� harmaata,
tarkemmin n�htyn� se on harmaata sukkaa kutova vanha harmaa rouvan
tapainen, sankalasit nen�ll�. Aurinko syleilee h�nt� valtoinaan. H�n
tuntuu muita matkustajia jos mahdollista viel�kin ik�v�mm�lt�.--Ja
tuohonko nyt saan siis tuijottaa nelj�, viisi pitk�� tuntia
lakkaamatta! Mik� vieh�tt�v� perspektiivi!
Omatunto sanoo t�h�n: jokaisella noista v�himmist� on oma suuri
kohtalonsa!--Min� vastaan omalletunnolle: tied�n, tied�n, jokaisella,
ihan jokaisella, kunhan vaan ei nyt!
Ja koetan v�kisin ummistaa silm�ni.
Ei nukuta, katse harhailee omin p�in, kunnes pys�htyy taas harmaaseen
rouvaan. Sukkapuikot k�yv�t vinhaan, hiljaa kilisev�t. V�list� on yksi
sukkapuikoista h�nen hampaattomien huuliensa puristuksessa, v�list�
katse nousee silm�lasien ylitse ja ryppyinen suu kuiskaa silmukkojen
luvun. Huh, kuinka aurinko paahtaa h�neen! Minun tulee kuuma vaan
katsellessa h�neen, vaikka onneksi istun varjossa.
Nelj�s asema l�hdetty�. Jotain virtoja, siltoja, laitureita,
lautatarhoja... Huh!--Mutta--turisti onkin noussut, kokoilee kamsunsa,
tila v�ljentyy, olemme ty�l�isen kanssa kahden pitk�ll� penkill�mme.
Vihdoinkin! Saapi ottaa takin napit auki ja antaa liepeiden retkottaa
irrallaan! Mik� autuus! Ikkunat auki kummin puolin! Johan taas olemme
liikkeell�. L�pi vaunun tuulee huikeasti. Roska silm�ss�. Mutta antaa
olla!
�Jokaisella, ihan jokaisella noista v�himmist�...�--jankuttaa omatunto.
�Jokainen heist� el�� jotakin ihmeellist� omaa el�m��ns�--jauhaa se
jauhamistaan. Sep� nyt merkillist�, ajattelen, ei saa rauhaa en��
kurjalla junamatkallakaan! Aina vaan l�him�inen ja l�him�inen!--Mutta
rouvan katse on alkanut tuon tuostakin vilkua kutimesta minuun.
Katseemme ovat kohdanneet yht�mittaa toisensa. On ilmeist�, ett� rouva
odottaa minun alkavan keskustelun. �l�p�s luulekaan!
Mutta rouva jo hymyilee, n�kee ikkunasta lammaslauman s�ik�htyneen�
pakenevan junaa, katsoo minuun ja--hymyilee. Minun pit�� n�et silloin
my�s hymyill�.
--Minua vaivaa reumatismi, tokasen vihdoin h�nelle, osaksi
vaiteliaisuuteni puolustukseksi ja osaksi tyydytt��kseni omantunnon
ryhtym�ll� vihdoinkin keskusteluun vaunun ik�vimm�n �l�him�isen�
kanssa, jolla nyt on �oma suuri kohtalonsa� j.n.e.
--A?--kysyy h�n katsahtaen lasiensa yli ja anteeksianovasti hymyillen.
Siis venakko! Se viel� puuttui!
Ajattelin kuitenkin, ett� on hyv� toisinaan harjoituksen vuoksi puhua
tuota kielt�, muuten se minulta kokonaan unohtuu. Ja sanoin siis
ven�j�ksi, ett� minulla on pahanlainen reumatismi--tiet�isik� h�n ehk�
jotain apua siihen.
Ven�tt� kuultuaan h�nen kasvonsa kirkastuivat, sukankudin pantiin heti
syrj��n ja mit� suurimmalla nautinnolla h�n oli heti valmis vaikka
kuinka pitkiin neuvotteluihin.
H�n oli matkalla Hankoniemeen, kylpylaitoksessa olevia sisariansa
katsomaan.
--Vai on teill� reumatismi? Miss�? Sel�ss�? Se on ishias, se on ishias!
Se on ishias, sanon min� teille. Tietysti ishias! Ruumiillista ty�t�!
Niin, niin, ruumiillista ty�t�! Riisuutukaa alastomaksi, ottakaa lapio
ja kaivakaa, kaivakaa, kaivakaa, kunnes paranee. Ja se paranee pian,
hyvin pian, min� vakuutan. Ei muuta kuin riisuutukaa, lapio ja
kaivakaa. Onko puutarha? On? No ja kaivakaa.
Previous Page
| Next Page
|
|