|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 68
Ensimm�isell� silm�yksell� n�ki Zopilote, ett� leikki ei ollut
tasavoimainen ja ett� h�nen piti v�ltt�m�tt�m�sti joutua hukkaan
kaikkine joukkoinensa, jos yh� edelleen pysyisi kahden tulen v�liss�.
H�n teki �kki� p��t�ksens� ja k�skien puolet v�est��n muodostamaan
j�lkijoukon, jonka tuli jatkaa taistelua alhaalla lakeudella, sy�ksyi
h�n itse toisen puolen kanssa solaa kohden.
J�lkijoukon teht�v� oli suojella hy�kk�yst� yl�tasankoa vastaan, jonka
h�n oivalsi olevan ainoana ja viimeisen� pelastuskeinonaan.
Jos h�nen onnistuisi karkoittaa kullankaivajat v�kisin tunkeutumalla
solaan ja valloittamalla yl�ng�n, tulisi h�n oltuaan piiritt�j� itse
piiritetyksi. H�nen asemassaan kannatti sellainen yritys kyll�
koettamisen vaivan. Tuokiossa oli h�nen v�kens� solan edess�.
Ei mik��n liikkunut ylh��ll� vuorella eik� siin� ahtaassa ahteessa,
jonka kautta p��stiin tuonne yl�s.
Puristettuina toinen toistaan vastaan, sill� v�lin kuin kiv��rituli
jatkui alangolla raivokkaammin kuin koskaan, kiipesiv�t Zopiloten miehet
yl�sp�in kiihoittaen toisiaan sokeassa raivossa.
Piiritetyt pysyiv�t liikkumattomina, antoivat heid�n l�hesty� ja t�ytt��
solan.
Mutta niin pian kuin ensimm�iset heist� olivat koskettaneet
rintavarustuksen kivi�, halkesi manner heid�n p��ns� p��ll� ja heid�n
jalkojensa alla aina vuoren huipulta sen juureen saakka.
Kalliolohkareita ja kivi� vy�ryi vy�rykkeen tavoin alas t�h�n ahtaaseen
kuurnaan ja musersi hy�kk��j�t painonsa alle. Onnettomat indiaanit eiv�t
voineet p��st� yl�sp�in eiv�tk� alasp�in, vaan olivat kuin naulattuina,
mihin olivat j��neet.
[Kuva: Maa halkesi heid�n p��ns� p��ll� ja heid�n jalkojensa alla.]
Kiviartilleriaa seurasi kohta hyvin t�hd�ttyj� kiv��rin laukauksia. Ei
yksik��n laukaus mennyt hukkaan t�ss� taajaan sullotussa joukossa, jossa
luoti ei voinut tavatakaan tyhj�� tilaa.
Kojoteerojen kuolleet ruumiit, jotka olivat kokoon litistyneet t�h�n
ahtaaseen k�yt�v��n, seisoivat yh� pystyss� ja tukivat toisiaan, ja
vasta muutamien hetkien kuluttua sanomatonta sekasortoa, onnistuivat
muutamat viel� eloon j��neet, niiden joukossa Zopilote, laskeutumaan
alas alangolle, sen rautaympyr�n keskeen, jonka eversti Requenneen
voittoisat laumat muodostivat.
Kun Zopilote, joka oli pahasti kiviliuskan haavoittamana oikeaan
k�sivarteensa, nyt n�ki, ett� kaikki vastarinta oli mahdotonta,
heittiv�t h�n ja ne miehet, jotka h�nell� viel� olivat j�lell�, aseet
luotansa. Liikkumattomina ja p�� rintaa vasten painuneena, odottivat he
kaikki, ett� heid�n kohtalonsa ratkaistaisiin.
Siin� tuokiossa nousi aurinko ja valaisi loistollansa t�m�n verisen
teurastuksen n�ytt�m�n.
Tasangolla vuoren ja meksikolaisten v�liss�, jossa eskadroonat j�lleen
olivat liittyneet yhteen ja muodostivat l�pitunkeutumattoman
puoliympyr�n, makasivat monilukuiset kojoteerojen ruumiit pitkin
tannerta ja kauvempana osoitti heid�n tykist�n h�vitt�m� leirins�
surkean n�yn.
T�t� aamuruskoa tervehtiv�t rajuilla riemuhuudoilla sek� yl�ng�n
asukkaat ett� Zopiloten vangit, jotka eversti Requenneen ratsumiehet
onneksi jo ajoissa olivat tunteneet ja kuljettaneet leirin taakse.
Zopiloten seitsem�st� sadasta sotilaasta oli tuskin kahtasataa
viitt�kymment�, jotka taistelussa olivat j��neet eloon. Voittajat
ottivat heid�t vangiksi, sitoivat parittain k�det sel�n taakse ja
j�ttiv�t peonien vartioitavaksi.
Kun t�m� oli toimitettu ja sola puhdistettu sinne kasaantuneista
ruumiista, laskeutuivat piiritetyt alas.
Ne tapahtumat, jotka nyt seurasivat, eritt�inkin kohtaus Robert
Tresillianin ja h�nen poikansa v�lill� sek� sen per�st� t�m�n ja
Gertrudeen v�lill� olivat niin liikuttavia, ettei niit� voi sanoilla
selitt��. Nuoren tyt�n sielun tuskasta ja ruumiillisesta puutteesta
kalvenneet kasvot s�teiliv�t onnea t�ss� monip�iv�isen toivottomuuden
j�lkeisess� riemun tuokiossa.
Previous Page
| Next Page
|
|