Kullankaivajat ja indiaanit by Mayne Reid


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 47

T�m� mets�stys m��r�ttiin seuraavaksi p�iv�ksi auringon noustua.

Varmuus, ettei heid�n ollut pakko joutua kojoteerojen raivon esineiksi,
oli j�lleen tuottanut jonkunlaista iloisuutta piiritettyjen joukkoon.
Totutaan ajatukseen, ett� on kuoltava, niinkuin totutaan mihin muuhun
ajatukseen tahansa, ja kun ajatus kerran on vakaantunut, koettaa ihminen
luopua sit� mieless��n hautomasta.

Seuraavana aamuna p�iv�n koittaessa l�hdettiin matkaan, paitsi ne
miehet, joiden tuli vartioida solaa, ja mets�stys alkoi.

Niinkuin don Estevan oli ennustanut, ei se ollut turhaa. Tapettiin
riistaa osaksi huonomakuistakin lajia, viel�p� susia ja kojootejakin,
mutta ei saanutkaan en�� olla herkuttelija.

L�hell� puolta p�iv��, kun don Estevan, molemmat Tresillianit, insin��ri
ja gambusino astuivat etunen�ss�, kuului �kki� outo ��ni mets�ss� ja
n�htiin komea karnero rient�v�n ohitse suurimmalla nopeudella.

Mik� onni, jos olisi mahdollista tappaa se! Se oli ep�ilem�tt� viimeinen
otus sit� parvea, jonka Pedro Vicente ja Henry Tresillian olivat
kohdanneet piirityksen alussa ja joka p�iv� p�iv�lt� oli tullut yh�
t�rke�mm�ksi ruuan lis�ksi piiritetyille.

Kaikissa tapauksissa oli se oikein vallaton vasikka, nuori ja uljas
oinas oivallisilla j�ntereill� ja pitkill�, taaksep�in kaarevilla
sarvilla. Se ei voinut p��st� mets�st�jien kynsist�, sill� se juoksi
suoraa tiet� harjanteen ��rimm�ist� reunaa kohden sille puolelle, joka
oli poisp�in indiaanein leirist� -- niin sanoaksemme kohti avaruutta.
Sinne kerran tultuansa oli se varmaan saavutettavana kiert�m�ll�.

Mets�st�jill�, joita palava halu kiihoitti p��st�kseen t�m�n saaliin
herroiksi, ei ollut edes malttia odottaa. Puoli tusinaa laukauksia
kajahti, mutta sattumatta karneroon, joka, kun oli ehtinyt vuoren
jyrk�nteelle, �kki� seisahtui polvistetuin jaloin ja p�� kyyristyneen�
jyrk�nteen yli.

Tuossa paikassa hyp�hti se ilmaan etujalat kaksin kerroin ja katosi
mets�st�jien h�mm�styneitten katseitten edest�.

[Kuva: El�in hyp�hti ilmaan ja katosi mets�st�jien h�mm�styneitten
katseitten edest�.]

Mik� hypp�ys!

Varmaankin oli el�in ep�toivossaan tiet�m�tt�ns� heitt�ytynyt rotkoon ja
makasi nyt tietenkin kallion juurella henget�nn�, musertuneena ja rikki
revittyn� s�rkynein s��rin ja v�risevin lihoin.

Kummallisella uteliaisuuden tunteella ja pettyneell� toiveella
l�hestyiv�t mets�st�j�t vuoren reunaa.

Gambusino hy�kk�si etunen�ss� niin nopeasti kuin kintut kannattivat.

Omasta puolestaan n�ki h�n t�ss� sattumassa ongelman, joka oli
ratkaistava. Karneron lev�ht�minen rotkon ��rimm�isell� reunalla antoi
h�nelle kaikenlaista ajatuksen aihetta. Ennenkuin el�in oli sy�ssyt
alas, oli se mietiskellyt. Aivan varmaan oli se toiminut miettim�ll�.
Ep�toivoinen el�in voi s�ik�hdyksen valtaamana heitt�yty� rotkoon, mutta
pys�htym�tt�, ottamatta aikaa mietti�kseen _mihin_ se sy�ksyy. Mutta
karnero oli ep�illyt, huolimatta niist� luodeista, jotka vinkuivat sen
korvissa, ja se oli tehnyt hypp�yksens� ik��nkuin laskettuansa korkeuden
ja hypp�ysmatkan.

Kun gambusino oli tullut vuoren reunalle, laskeutui h�n vatsallensa ja
tirkisteli alas. Mets�st�j�t seurasivat h�nen esimerkki�ns�. Kallioilla,
jotka pistiv�t ulos vuoren sein�st�, ei n�kynyt mit��n. Tuolla
alhaallakaan ei l�ytynyt mit��n, ellei karnero mahdollisesti ollut
pehkojen peitteess�. Mutta ei! Olisihan ainakin n�kynyt veripilkkuja
kivill�.

Pedro, joka antoi katseensa kiit�� yli aavikon, ei voinut pid�tt��
huudahdusta. H�n nousi yhdell� harppauksella pystyyn ja ojensi
k�sivartensa taivaan rantaa kohden. Kaikki seurasivat h�nen liikett�ns�
ja n�kiv�t karneron, joka pakeni et��ll�, nopeana kuin nuoli.

Mit� tuo tiesi?

Oliko mahdollista, ett� el�in lihasta ja luusta voi harpata tuolla
tavalla sellaisen putoamisen per�st�, -- viiden sadan jalan hypp�yksen
per�st�.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Sun 21st Dec 2025, 17:14