|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 19
Mutta meksikolaisilla ei ollut aikaa kadottaa; piti jouduttaa
j��hyv�isi�. Kaikki puhuttelivat el�imi�ns� ik��nkuin �lyllisi� olentoja
ja k�yttiv�t lempeimpi� sanoja: _Caballo, caballito mio!_ -- _Mula,
mulita guerida!_ -- _Pobrecita. Dios te guarda!_ Mutta lempisanoihin
liittyi tuhansia sadatuksia niit� vastaan, jotka olivat olleet syyllisi�
t�h�n eroamiseen heid�n rakkaista el�imist��n.
Pedro oli enimmin liikutettu. Koko h�nen tulevaisuutensa riippui ty�n
menestymisest� siin� kaivoksessa, jonka oli l�yt�nyt ja nyt oli yritys
joutunut vaaranalaiseksi. Sill� jos kohta kullankaivajat
pelastaisivatkin henkens�, niin h�vitt�isiv�t viholliset heid�n
kallisarvoiset koneensa ja kukapa tiesi jaksoiko kauppatalo Villanneva
ja Tresillian k�rsi� t�t� vastoink�ymist�?
H�n valmistautui kumminkin seuraamaan muita, jotka jo olivat kaukana
ruohotasangosta paitsi Henry Tresillian. T�m�n oli vaikeata tehd� eroa
Krusaderistaan. Raivon kyyneleet vieriv�t h�nen poskiansa my�ten. Oi,
olihan viimeinen kerta kuin hyv�ilisi hevostaan, jota ei en�� koskaan
saisi n�hd�!
Tuo jalo el�in n�kyi ymm�rt�v�n is�nt��ns�; se katseli h�nt�
herttaisilla, �lykk�ill� silm�yksill� ja syv�t huokaukset p��siv�t sen
rinnasta.
�Minun kaunis Krusaderini,� mumisi Henry, �minun yst�v� parkani! Sinut
pit�� j�tt��. Sin� joudut kurjan punanahkaisen saaliiksi!... Oi, se on
kauheata, hyvin kauheata!�
Krusader vastasi yh� selvemmin valittaen. Ep�ilem�tt� otti se osaa
is�nt�ns� valitukseen.
�Meid�n viimeinen j��hyv�isemme olkoon suutelo,� sanoi Henry ja painoi
huulensa Krusaderin silkin pehmoista turpaa vasten.
Sen per�st� poistui h�n pitkill� askeleilla, koettaen hillit�
liikutustaan.
Kullankaivajat olivat jo kadonneet n�kyvist�, kun Henry saapui
solatielle. Aikaa ei saanut hukata. Mutta nuorukainen oli tuskin ottanut
sataa askelta, ennenkuin h�n �kki� k��ntyi ja kuunteli. H�n kuuli
hevosen nelist�v�n. Olisikohan tuo joku yksin�inen indiaani? Ei, se oli
Krusader, joka koetteli p��st� is�nt�ns� j�less�. Kun tuo urhokas
hevonen oli tullut vuoren juurelle, koetti se kiivet� yl�s. Kaikki
ponnistukset olivat turhia. Joka kerta kuin se asetti jalkansa tuota
jyrkk�� rinnett� kohden, vy�ryiv�t kivet sen alta ja hevonen kaatui
taap�in takajaloilleen. Monta kertaa alkoi se uudelleen, mutta ilman
menestyst�, ja jokaista sen ponnistusta seurasi valittava kiljunta, joka
vihloi Henry Tresillianin syd�nt�.
Henry kiiruhti kiipe�mist��n, mutta seisattui puolitiess� heitt��kseen
viimeisen katseen uskolliseen yst�v��ns�. Krusader seisoi
liikkumattomana samassa paikassa. Se oli luopunut yrityksest��n seurata
nuorta herraansa ja p��sti lyhyill� v�liajoilla surunvoittoisen
hirnunnan, joka tulkitsi sen mieliharmia ja ep�toivoa.
Seitsem�s luku.
El Cascabel.
Solatien ��rimm�isess� osassa tapasi Henry is�ns� ja don Estevanin, joka
johti puolustustoimia. Miehet kokoilivat niit� mahdottoman suuria
kivilohkareita, jotka peittiv�t tien, ja hinasivat niit� yl�s
kullankaivajille, jotka olivat j��neet yl�tasangolle. Ett� ty� sujuisi
nopeammin, asettuivat he jonoon. Kivilohkareita ei tarkoitettu
barrikaadeiksi eik� niit� semmoisiksi tarvittukaan, kun vuori melkein
puolusti itse�ns�. Ei, niit� arveltiin k�ytt�� puolustustarpeeksi siin�
tapauksessa, ett� punanahkaiset tekisiv�t hy�kk�yksen.
Muut kullankaivajat auttoivat vaimoineen, lapsineen asettamaan mets�n
aukeamassa _Ojo de Aguan_ vieress� j�rjestykseen kaiken sen, mik� oli
voitu kulettaa pois leirist�. Muutamat viel� ymm�ll��n olijat kulkivat
edes takaisin ja keskustelivat kiivaasti asemasta. Toiset, jotka olivat
urhokkaampia ja rauhallisempia, j�rjestiv�t j�rjestett�vi��n
pakkilaatikkojen ja myttyjen keskell�, jotka makasivat maassa hujan
hajan sek� odottivat mit� tapahtuman piti.
Previous Page
| Next Page
|
|