| 
   
   
    
   Main 
   - books.jibble.org 
   
 
 
    My Books 
   - IRC Hacks 
   
    Misc. Articles 
   - Meaning of Jibble 
   - M4 Su Doku 
   - Computer Scrapbooking    
   - Setting up Java 
   - Bootable Java 
   - Cookies in Java 
   - Dynamic Graphs 
   - Social Shakespeare 
   
    External Links 
   - Paul Mutton 
   - Jibble Photo Gallery 
   - Jibble Forums 
   - Google Landmarks 
   - Jibble Shop 
   - Free Books 
   - Intershot Ltd 
    
   | 
  
   
         
         books.jibble.org
         
        
                               Previous Page
          |              Next Page
         
                  
 Page 4
 
SELMA. Hm!
 
 
NIILO. �l� salaa sit� minulta, rakkahani, olenhan sinun is�si. Olisko
 
se kumma, jos t�m� el�m� sinusta raskaalta tuntuisi, muistellessasi
 
entisi� onnellisia aikoja �itisi puhtaassa, l�mpim�ss� kodissa.
 
(Huokaa.) Kun varamme ovat nyt niin v�hiksi k�yneet---
 
 
SELMA. Min� tyydyn, is�, kohtalooni.
 
 
NIILO. Sen kyll� tied�n. Mutta kun min� olen niin paljon poissa ja
 
�itipuolesi on niin tulinen luonnoltaan... Etk� sin� tahtoisi menn�
 
mieluummin palvelukseen.
 
 
SELMA. Mutta Kalle.
 
 
NIILO. Mit� h�nest�?
 
 
SELMA. Kuka h�nt� silloin silm�ll� pit��, jos min� h�net j�t�n?
 
 
    (Katsahtaa pelokkaasti ovelle p�in.)
 
 
Kun �iti on aina askareissaan ja----
 
 
NIILO. Min� ymm�rr�n sinua. Voi sin� hyv�syd�mminen sielu! Mutta et
 
sin� saa itse�si h�nen t�htens� uhrata. Min� arvelin ett� jos p��sisit
 
jonnekin kristilliseen perheesen, niin ei sinun tarvitsisi n�hd� joka
 
p�iv� t�t� r�hin�� ja jumalattomuutta, mik� t��ll� kaupungin syrj�ss�
 
rehoittaa.
 
 
SELMA. Kuinka olette hyv�, is� kulta.
 
 
NIILO. Satuin kuulemaan �sken, ett� kenraalska Silan juuri etsii
 
palvelijaa, niin rupesin tuumailemaan, ett� ehk� Jumala on juuri sen
 
perheen sinulle m��r�nnyt. Siell� saisit olla sivistyneitten ihmisten
 
seurassa ja lukea kirjojakin, joita t��ll� niin ik�v�it.
 
 
SELMA. Mutta tuota--!
 
 
NIILO. No mit� arvelee?
 
 
SELMA. Mutta mit� mamma sanoo?
 
 
NIILO. Hm.--Eik�h�n h�nt� saane tuumaan taipumaan.
 
 
SELMA. Tehk�� kuten paraaksi katsotte, is�ni. Min� tottelen kaikessa
 
tahtoanne.
 
 
NIILO. Min� koetan parastani... Mene nyt, ettei mamma suutu.
 
 
    (Selma menee.)
 
 
 
VII:s KOHTAUS.
 
 
NIILO. Tytt� parka! Niin puhdas, niin hyv�. Miksi on Luoja tehnyt
 
ihmiset niin erilaisiksi! Miksi ei t��ll� vallitse sopu ja rakkaus.
 
Tytt� parka! Helena vainajan kaltainen h�n on.
 
 
    (Huokaa.)
 
 
Ne oli ajat ne.
 
 
SAARA. (Ovelta.) No etk� sin� tahdo laisinkaan?
 
 
NIILO. Tulen, tulen!
 
 
    (Menee sis��n.)
 
 
 
VIII:s KOHTAUS.
 
 
WILLE. (Tulee per�lt� ranskanleip� k�dess�, selk��ns� hieroen.) Kun se
 
Kalle tulisi ulos.
 
 
    (Puree ranskan leip��.)
 
 
Hyv�� on, mutta kyll� maksoikin. Eip�h�n vaan saanut selv��.
 
 
KALLE. (Tulee ulos. Itsekseen.) Aina he riitelev�t.
 
 
         
        
                      Previous Page
          |              Next Page
         
                  
   | 
  
   
   |