|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 25
SELMA. Katso, min� k�vin ennen oikeassa kirkossa, mutta minusta ei
pappi saarnannut oikein. Jumala ei ole niin kovasyd�mminen kuin he
sanovat, se on mahdotonta.
IINA. No kerran kuulen sinulta viisaan sanan. Eih�n ne olekaan muuta
kuin pappien peloituksia.
SELMA. Mutta ei t��ll�k��n.--
IINA. Vie nyt pian virsikirjasi pois tahi ota se vaan mukaan--viel�
parempi.--Se n�ytt��.--
SELMA. Kuinka voisin sen mukaan ottaa. Min� pist�n sen pois.
(Menee oikealle.)
IV:s KOHTAUS.
IINA. Ennenkuin tuosta enkelist� kalua saapi.----Ett� h�n nyt on
ehtinyt oikein pikiinty� tuohon retkaleesen.--T�ss� ik�ns� ruvetkoon
neulan kanssa temmelt�m��n.----Yksin se nyt ei k�y.--Tuon naaman kun
kyltiksi saan.--Mutta ensin on Rahikka tielt� pois saatava.
V:s KOHTAUS.
SELMA. (Tulee takasin.) No menn��n. Mit�s pahaa siin� olisi.--Ja ehk�
Rahikka sattuu vastaan tulemaan.
IINA.
Tied�tk�, mit� min� tahtoisin sinulta kysy�?
SELMA. Mit�?
IINA. Oletko sin� ihan varma, ett� h�n rakastaa sinua.
SELMA. Ei minulla ole ainakaan mit��n syyt� sit� ep�ilem��n.
IINA. Oletko h�nt� jo koetukseen pannut?
SELMA. Koetukseen! Mit� sill� tarkoitat?
IINA. Kuinka kokematon sin� viel� olet. Ei miesten rakkaudesta
milloinkaan saa ihan varma olla.
SELMA. Niink� arvelet. Ei Iinaseni. Min� olen kyll� jo tuota asiata
ajatellut. Tosin ei Rahikka alinomaa toitota korvaani rakkauttaan, h�n
on tyyni ja rauhallinen, mutta kun h�n puhuu, tulee se h�nen syd�mmens�
pohjasta.
IINA. Ja siit� p��t�t sin�, ett� h�n sinua rakastaa. Tahdotko ett� min�
teen sinulle rakkauden tunnustuksen kauniin sanoin. Luuletko ett'en
voisi puhua paljon kauniimmin kuin h�n. Tahdotko?
SELMA. Sin� olet niin kummallinen... No!
IINA. (Tekeytyy kosijaksi.) Rakas neitini. L�ytyy ihmisi�, jotka
jokap�iv�isyyden melskeelt� eiv�t laisinkaan muista en��n runollisuutta
l�ytyv�n. Me miehet n�yt�mme kylmilt�, yksitoikkoisilta, me puhelemme
usein joutavista asioista. Mutta tied�ttek� mik� siihen on syyn�? Me
emme voi tuhlata runollisuuttamme kaikkialle, me pid�mme liian pyhin�
hellemm�t tunteemme voidaksemme niit� aina purkaa. Mutta, neitini, kun
kerran tilaisuus tarjoutuu, kun tunteemme tulvimaan rupeavat, silloin
on niill� vastustamaton voima. Kun lemmen vihuri liit�� syd�mmen
ylitse, ei myrsky ole kaukana: se rupeaa kuohumaan, raivoamaan. Yksi
ainoa silloin vaan voi sen tyyneeksi saattaa, yhden ainoan haltiattaren
ojennettu k�t�nen voi sen kuohut rauhoittaa. Ja vavahdellen
tyytyv�isen� painuu se v�hitellen peilikirkkaaksi, kuvastaen
haltiattaren ihanuuden syvyydess��n.
SELMA. No riitt��, riitt��. Mist� olet sin� tuollaista oppinut?
IINA. Min�k�? Seh�n on runollisuutta. Kirjoissa, teatterissa sit�
kuulla saa. Kosijoiltani sit� olen kyllikseni kuullut. Mutta mit� arvoa
on tuollaisilla sanoilla. Tuuli ne mukanaan viepi heti. Ei Selmani, ei
kauniilla sanoilla nykyaikana ole mit��n merkityst�.
SELMA. Mihink� sit� sitten luottaa saa jollei sanoihin?
Previous Page
| Next Page
|
|