|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 21
RAHIKKA. Min� en ole ollut h�nen sanojaan kuulemassa.
SELMA. Pekka! Kuinka sin� voit?
RAHIKKA. �l� suutu minuun. Ne ovat minulle vieraita asioita, min� en
niihin pysty.
SELMA. Mutta kuinka et?
RAHIKKA. Minulla ei ollut jumalista �iti�, niinkuin sinulla.
SELMA. Opetettiinhan meille Jumalan sanaa koulussa.
RAHIKKA. Siell� opin pelk��m��n tuota �k�st� vanhusta, mutta en
rakastamaan, pakenemaan h�nt�, enk� l�hestym��n.
SELMA. Pekka parka. Niin, sinulla ei ole ollut sellaista �iti� kuin
minulla. Jospa olisit ollut kuulemassa kuinka h�n puhui kauniisti
Jumalasta, kuinka laupiaaksi h�n h�nt� kuvasi.
RAHIKKA. Jos h�n laupias, hyv� on, niin kuinka h�n sallii tuhansien
lasten kasvaa kurjuudessa, kuinka sallii h�n vanhempain turmella
viattomain lastensa syd�mmet, juurruttaa heihin paheita, joista he
sitten ei en�� voi irtaantua, jotka heid�t tavallisesti viev�t
auttamattomaan turmelukseen. Kuinka sallii h�n sen? Mit� min� sille
voin, ettei minua koskaan ole opetettu Jumalaa rakastamaan. Vai
itsest��nk� ihmisen on sit� opittava. Jos niin on, niin ovat pakanat,
jotka ei koskaan ole sanaakaan kuulleet Jumalasta, my�skin
rikoksellisia.
SELMA. Voi kuinka sin� puhut! Usko minua, hyv� h�n on, hyv� ja laupias.
Luota h�neen, niin p��set katkerista ajatuksistasi.
RAHIKKA. (Katkerasti.) Siin� tapauksessa on h�nt� minulle v��rin
kuvattu, sill� jos h�n hyv� on, jos h�n kaikille, onnettomillekin hyv��
suopi, niin eik�h�n h�n antane siell� leve�n ja kaidan tien ristiss�
saarnata viel� sellaisille. Ehk� min�kin saan siell� muitten takana
kuunnella, oppia h�nt� tuntemaan ja rakastamaan.
SELMA. Lakkaa jo! Kuinka voit sin� tuolla tavoin puhua.
RAHIKKA. Min� tulen aina katkeraksi, kun rupean noita asioita
ajattelemaan.
SELMA. Minua kammoksuttaa sinun ivallinen ��nesi, min� en voi k�sitt��
kuinka ihminen voipi tuolla tavoin Jumalasta puhua. Mutta min� iloitsen
kuitenkin siit�, ett� sin� noin avonaisesti ilmaiset minulle sielusi
tilan,--sill�--sill� minussa her�� tunne, jota minulla ei ennen ollut.
Min� huomaan jossakin olevani etev�mpi sinua.
RAHIKKA. Sen min� kyll� tied�n. Kuinka voisin sinua rakastaa, jollen
sinulla n�kisi ominaisuuksia, joita sinussa voin ihailla.
SELMA. �itini rakasti is��ni, mutta h�n valitti kuitenkin usein sit�,
ettei is�ni h�nt� ymm�rt�nyt. Mit�h�n jos nyt meill� k�visi samoin
jollen min� ymm�rt�isi sinua tahi sin� minua.
RAHIKKA. Olkaamme avosyd�mmisi� ja antakaamme kunnioitusta toistemme
mielipiteille, niin pysyy sopusointu aina.
SELMA. Kunnioitusta! Aivan oikein! Mutta sinun t�ytyy sitten my�skin
my�nt��, ett� ainakin tahdot oppia Jumalaa tuntemaan.
(Joku katsoo ikkunasta.)
RAHIKKA. Niin, koeta minua opettaa!
XVII:s KOHTAUS.
R. SILAN. (Tulee vasemmalta.) Vai niin! Niink� suuresti olen erehtynyt?
Ja min� kun luulin niin luotettavan, niin siveellisen tyt�n saaneeni.
RAHIKKA. Arvoisa rouva--!
R. SILAN. Viel�k� t�ss� puollusteleimaan rupeaisitte. Min� sanon sinut
irti heti paikalla.
SELMA. Armahtakaa, hyv� kenraalska.
Previous Page
| Next Page
|
|