|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 8
Minun mielest�ni nuo molemmat olisivat voineet menn� naimisiin, mutta
niin ei k�ynyt. Seh�n on tunnettu, ett� etevien miesten rouvat
tavallisesti ovat hiukan niin ja n�in, mit� etevyyteen tulee, ja se se
kai oli syyn� siihen, ett� tuo mainittu miehinen edustaja ei tullut
ajatelleeksi Lienua, vaan valitsi toisen.
Mutta Lienu valitsi my�skin toisen. Tapahtui nimitt�in niin, ett� kun
tohtori Lienu Oksanen t�ytti 40 vuotta, h�n innostui ja kirjoitti kirjan
sek� piti esitelmi� siit� kuinka rakkaus, erootillinen rakkaus,
kumminkin on el�m�n keskipisteen�, ja selitti ett� ainakin naisille se
"suuri rakkaus" useimmiten tulee vasta sitten, kun he ovat 40 vuotta
t�ytt�neet.
Tuollaista esitelm�� kuunteli kerran vasta tullut ylioppilas Mikko
Pitk�nen, ja eih�n se ollut ihme, ett� h�n siit� ihastui iki hyviksi ja
sai vamman syd�meens�. Vuoden verran h�n suri nuoruuttaan, joka esti
h�nt� uskaltamasta suoraan lausua syd�mens� hehkun Lienu tohtorille,
mutta h�n seurasi uskollisesti koko ajan ihannettaan totellen h�nen
pienimpi� viittauksiaankin. Ja tohtori heltyi h�nen uskollisuudestaan,
otti vuoden lopulla h�net omakseen ja painatti nimikortteihinsa "_Lienu,
Oksanen-Pitk�nen, D:r Phil._"
Nyt oli viimeinen rauhallinen satama saavutettu. Tohtori Lienu
Oksanen-Pitk�nen tunsi, ett� h�n nyt saattoi lev�t� laakereillaan ja
harrastaa suurella varmuudella mit� ikin� h�n tahtoi, sill� h�nen
asemansa oli t�ysin vakaantunut. Ei koko Suomessa en�� ole ainoatakaan,
joka ei my�nt�isi, ett� tohtori Lienu Oksanen-Pitk�nen on etev� nainen.
KUINKA H�NEST� TULI KIRJAILIJA
Koko maailma moittii Alma rouvaa ja kiitt�� h�nen miest��n, tunnettua
kirjailijaa Heikki Soinia. Ja kumminkin on asian laita se, ett� Heikki
Soini ei ikin� olisi, tullut siksi, mik� h�n nyt on, ellei h�nell� olisi
ollut rouvana juuri Alma rouva. Josta syyst� meid�n siis tulisi olla
kiitollisia Alma rouvalle eik� moittia h�nt�.
Onhan se totta ett� Alma rouva on tavallista typer�mpi ja
keskinkertaista pintapuolisempi, ja eih�n sit� voi kielt��, ett� h�n on,
suoraan sanoen, hiukan raaka, mutta se ei ollenkaan v�henn� h�nen
ansioitaan siin� asiassa, ett� Suomi sai hyv�n kirjailijan.
Se on niin, ett� kaikki on parasta, mik� tapahtuu, vaikka ihmiset ovat
itsep�isi� eiv�tk� ota uskoakseen sit�, vaan koettavat niskotella
kohtaloa vastaan.
T�ll� tavalla se tapahtui se heid�n yhtymisens�, tarkoitan Heikki Soinia
ja Alma rouvaa.
Heikki Soini oli pienest� pit�en ollut lahjakas poika ja samalla
tavattoman tunteellinen. Mutta juuri tuo tunteellisuus esti h�nt�
etenem�st� t�ss� maailmassa. Kaikki asiat n�et h�neen koskivat, ja h�n
tuntui pit�v�n itse��n vastuunalaisena koko maailman mustuudesta.
Monien mutkien per�st� h�nest� tuli ylioppilas, ja vaikka h�nen
menestyksens� yliopistossa ei ollut kovinkaan loistava, oli se sit�
loistavampi naismaailmassa.
Semmoisia uneksivia, surumielisi� silmi� ei ollut kell��n koko
Helsingiss�, ja ent�s tuo puolipitk� tumma ja kihara tukka ja mustat
viikset! Helsingin naismaailma oli lumottu.
Ja Heikki viihtyi niin merkillisen hyvin tuossa maailmassa. H�n oli
rikas poika eik� tarvinnut kiirehti� virkatutkintoaan. Ent� sitten,
vaikka h�n kuluttikin suurimman osan ajastaan naisseuroissa!
H�n kulki pidoista pitoihin. Naiset hymyiliv�t h�nelle, tulevaisuus
hymyili, koko maailma hymyili. El�m� tuntui loppumattomalta
kev�tjuhlalta vain. H�n sai rakkautta kaikkialta ja antoi rakkautta
kaikille. Koko syd�mell��n h�n tuntui ihailevan tuota vieh�tt�v��
maailmaansa ja naissukupuolta yleisesti, ei ket��n erityisesti. Pieni
k�denpuristus, kauniiden silmien loiste, poskien punastus, saivat aina
h�nen verens� kuohuksiin, tulivatpa ne sitten milt� taholta tahansa.
Totta on ett� Anna Kallio her�tti h�ness� hiukan erilaista tunnetta,
mutta ei se varmaankaan ollut rakkautta. Ennemmin se oli jonkunmoista
kunnioitusta, tai yst�vyytt�, tai mit� se nyt lienee ollut. Anna Kallio
kuului naisyhdistykseen ja h�nelt� puuttui melkein kokonaan tuo
vieh�tt�v� ep�varmuus ja ep�loogillisuus, joka tekee nuoret tyt�t niin
hurmaavan suloisiksi ja avuttomiksi. Ei Anna Kallio ollenkaan vastannut
Heikin naisihannetta. Siksi h�n oli aivan liian itsen�inen. Mutta se oli
niin omituista, ett� joskus kun Heikki oli v�synyt ja alakuloinen,
tuntui h�nest� kuin el�m�ll� olisi ollut toinenkin puoli, jota h�n ei
viel� ollenkaan tuntenut. Sellainen vakava, harmaa ty�puoli, joka h�nt�
hiukan peloitti. Semmoisina hetkin� h�n aina kaipasi Anna Kalliota ja
etsi h�nen seuraansa. Siin� oli jotain �idillist� tuossa hellyydess�,
jolla Anna Kallio Heikki� tyynnytti, ja Heikin oli aina hyv� olla h�nen
seurassaan. Mutta tietysti se ei ollut rakkautta.
Previous Page
| Next Page
|
|