|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 6
Kun n�in ett� h�n oli pit�nyt esitelm�n lastenhoidosta l��ketieteen
uusimpien tutkimusten mukaan, p��tin ett� h�n oli l��ketieteen tohtori.
Semmoisena h�n my�skin saattoi olla yht� hyvin nainen kuin mies.
Mutta kun sitten huomasin ett� h�n kirjoitti kirjoja raittiudesta
Raamatun valossa, selvisi minulle, ett� h�n olikin teoloogi ja varmaan
mies.
Uteliaisuuteni oli noussut korkeimmilleen, ja min� p��tin ettei mik��n
este en�� saisi est�� minua omin silmin n�kem�st�, kuka tohtori Lienu
Oksanen-Pitk�nen oli.
Otin sanomalehden k�siini ja katsoin miss� tohtori Lienu sin� iltana
esiintyi. N�in ett� h�nen piti kertoa satu ylioppilastalolla kello 1/2
8.
Vilkaisin kelloani. Se oli 7. Sy�ksyin sitten suoraa p��t�
ylioppilastalolle ja istauduin odottamaan. En voinut ollenkaan kuulla
niit� laulu- ja soittonumeroita, jotka olivat Lienu-tohtorin
esiintymisen edell�, sill� syd�meni tykki niin rajusti odotuksen
kiihkossa.
Vihdoin koitti se hetki, jolloin odotettu tohtori astui estraadille.
Silloin min� n�in ett� tohtori Lienu oli nainen. Paitsi sit� h�n oli
harmaa, iho harmaa, silm�t harmaat, puku harmaa, sielu har-- niin, sit�
min� en tietysti n�hnyt, aavistin vain. Nyt en tietysti tarkoita ett�
h�n oli harmaa vanhuuttaan, p�in vastoin, h�n oli nuoruuttaan harmaa.
Etev�t miehet ja naiset ovat hyvin usein nuoruuttaan harmaita, ja
tohtori Lienu Oksanen-Pitk�nen oli etev�. Nuori h�n oli ep�ilem�tt�
my�skin, vaikka oli mahdoton tarkoin m��r�t� h�nen ik��ns�. H�n oli n�et
sit� tyyppi�, joka 18-vuotisesta 60-vuotiseksi asti n�ytt��
30-vuotiselta.
Mutta ennen kaikkia h�n oli etev�. Sen kuulin niin usein, ett� minun oli
pakko sit� uskoa. Aina kun joku puhuu tohtori Lienu
Oksasesta-Pitk�sest�, sanotaan h�nest� ett� h�n on etev� nainen. Ei
juuri mit��n muuta, eik� h�nest� luultavasti voi muuta sanoakaan, mutta
onhan sit� siin�kin. H�n on etev�, ja sill� hyv�.
Min� tutustuin h�neen kohta persoonallisesti, ja h�mm�stykseni oli
sanomaton, kun sain selville, ett� olimme oikeastaan vanhat tutut
lapsuuden ajoilta, jolloin h�n Oksalan Lienuna eleli er��ss� pit�j�ss�
Kuopion takana. Silloin ei kukaan tietysti voinut aavistaa, ett� h�nest�
tulisi etev�. Ennemmin olisi luullut h�nest� tulevan jotain muuta, sill�
h�nell� oli varsin paljon luonnonlahjoja. Ei sit� etev�ksik��n p��se
aivan ilman luonnonlahjoja, vaikka se tosin on etup��ss� kohtalo, joka
etevyyden m��r��.
Mutta Oksalan Lienustahan minun nyt piti puhua.
H�n eleli, kuten sanoin, Kuopion takana varakkaan talon ainoana
tytt�ren�, ja koska h�net kansakoulussa huomattiin hyv�p�iseksi, p��si
h�n sielt� Kuopion tytt�kouluun jatkamaan lukujaan. Siell� h�n oli
koulun paras oppilas, mutta etev�ksi h�net havaittiin vasta Helsingin
jatkoopistossa, jonne h�n Kuopiosta siirtyi. Vasta jatkoopistossa h�n
my�skin rupesi harrastamaan.
Jokainen helsinkil�inen kyll� tiet��, mit� harrastaminen merkitsee,
sill� t��ll� kaikki ihmiset harrastavat, mutta en ole varma siit�, ett�
maaseutulaisten kieliaisti on yht� kehittynyt. Siit� syyst� lienee
paikallaan valaista harrastamisk�sitett� parilla esimerkill�.
Jos ihminen tahtoo harrastaa jotain -- sanokaamme esim. suomalaisuutta
-- niin sit� ei suinkaan ole k�sitett�v� niin, ett� h�nen itse pit�isi
puhua suomea, edist�� voimiensa mukaan suomalaista taidetta,
kirjallisuutta, teollisuutta y. m. Se olisi perin orjuuttavaa ja ik�v��.
H�n saa kotikielekseen valita, mink� ikin� tahtoo. Eritt�in ansiokasta
on, jos suomenkielen harrastaja kotikielekseen ottaa joko ranskan tai
saksan tai englanninkielen, mutta noiden puutteessa kyll�
ruotsinkielikin soveltuu. Tuttavapiiriss��n h�nell� tietysti ei my�sk��n
ole mit��n velvollisuuksia kieleen n�hden. Eik� h�nen itsens�k��n ole
pakko oppia suomea, sill� seh�n on niin perin vaikeata kielt�. P��asia
on ett� h�n aina ja joka paikassa puhuu siit�, kuinka ��rett�m�n
t�rke�t� ja v�ltt�m�t�nt� se on is�nmaan edulle, ett� koetetaan
kaikkialla puhua suomea sek� edist�� suomalaista taidetta,
kirjallisuutta, teollisuutta j. n. e. Varsinkin juhlapuheissa tulee
tarkkaan teroittaa noita asioita kuulijakunnan syd�meen. Se on
suomalaisuuden harrastamista.
Raittiutta voi harrastaa siten, ett� aina koettaa selvitt�� kuinka
turmiollista alkoholin nautinto on muille. Se ei tietysti mitenk��n est�
itse harrastajaa hyv�ss� seurassa juomasta pari lasia, vaikka tosin
jonkunmoinen kohtuus on suotava. --
Previous Page
| Next Page
|
|