Tien ohesta tempomia by Aino Malmberg


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 1

Moitit mertani kylm�ksi, valitat viluisiksi siint�vi� selki�.

Ei ole kylm� mun mahtava mereni, vaan viile� se on ja puhdas. Pois
haihtuu polttava hehku sen aaltojen hyv�ilyss� ja puhdistuu mainen
mustuus.

Ei ole konsaan kylm� mun mahtava mereni, se on l�mpim�in virtojen meri.

Kun sen virtojen vetrehet vedet hellien hyv�ilev�t rantamaita, silloin
kukkaset elpyv�t eloon ja nurmen nukka vihannoi. Ei polta poroksi, ei
tuota tuhoa mun mereni lauhkea l�mp�, se vain sulattaa j��n ja
haihduttaa hyisen hallan. Eloa ja voimaa se henkii, karuille
kallioillekin se kukkia kasvattaa.

Luulet joskus tyyneksi merta, tyyneksi kuin kuollut. Voi ihmislapsi,
lyhytn�k�inen ihmislapsi, joka et jaksa pintaakaan oppia, viel� v�hemmin
syvyyksiin syventy�!

Etk� k�sit� mereni mahtia, sen elonvoimien valtavuutta, jotka panevat
virrat v�sym�tt� vy�rym��n ja pakoittavat pinnan hiljaa huokuen
heilumaan, vaikka vaahtop��t hyrskyt olisivatkin lepoon laskeutuneet?
Kuollut vain voi liikkumatta lev�t�, mutta mereni uhkuu eloa, eik� v�sy
sen voima konsanaan.

Kavalaksi kuulin mertani mainittavan, viekkaaksi sanottavan voimakasta.
Liian mahtava on mereni ollakseen kavala, liian voimakas ollakseen
viekas.

Mutta el� leiki sen kanssa, el� yllyt� voimakasta vihaan, sill�
vaarallinen on mereni viha. Monta on karia meress�, paljon on kallioita
aaltojen alla. Varo purttasi, varo henke�si! El� koske mereni
salakareihin, joita se ei tahdo ihmisten ilmoille paljastaa!
Pirstaleiksi purtesi pusertuu, henkesi heit�t mereni syleilyss�.

Mutta ellet pelk�� purttasi, etk� el�m��si s��li, jos uskallat ne uhrata
mereni salaisuuksia selvitell�ksesi, silloin pue purtesi purjeisiin,
l�hde uurtamaan ulapoita!

Lemmell� meri lempesi palkitsee, jos kaikkesi sille kannat, jos onnesi
sille uskot. Eik� koskaan luovu meri omastaan, jonka syd�men se kerran
on sitonut.

Oi mereni, mereni, maireheni, kuinka aina sinua kaipaan, sin� yksin�isen
yst�v�, sin� lemmett�m�n lohduttaja! En l�yd� lepoa lehdoissa, ei katoa
metsiss� mieleni kaiho. Sin� mereni, sin� vapaa, viile� mereni, sin�
yksin voit tyynnytt�� tuskat, laulaa lepoon maiset murheet.
Yksin�isyyden ydinsalaisuutta sin� mulle opetat, siit� neuvot onnea
etsim��n.




EDISTYST�


N�in unta. Laaja kentt� oli edess�ni ja voimakkaan musiikin soidessa
marssi esiin loistava sotajoukko. Siin� oli jalkav�ke�, siin� oli
ratsuv�ke�, siin� oli tykkiv�ke� ja jos jotakin. Loppumaton ihmisjoukko
oli kokoontunut kent�n ymp�rille, ja naisilla oli kyyneleet silmiss�.

Min� ymm�rsin, ett� sotilaat olivat l�hd�ss� sotaan, ja heid�n omaisensa
olivat tulleet sanomaan viimeiset j��hyv�isens� heille.

Komea kenraali ratsasti rivien ohi, jotka hurrasivat innoissaan. N�in
kuinka h�n seisahtui joukkojen eteen ja alkoi puhua. Kuulin h�nen
sanovan:

"Is�nmaan jalot pojat! Te olette nyt l�hd�ss� t�ytt�m��n suurinta,
pyhint� velvollisuuttanne, saattamaan surmaa is�nmaan vihollisille --
--"

Samassa kajahti kirkas ��ni v�kijoukosta:

_"Ei sinun pid� tappaman!"_

Min� n�in kuinka ihmiset rupesivat liikahtelemaan levottomasti, mutta
kenraalin silm�t s�ihkyiv�t ja h�nen ��nens� oli kuin ukkosen jyrin�:

"Vaiti kaikki mielett�m�t intoilijat!"

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Mon 25th Nov 2024, 2:52