Mugbyn risteys by Charles Dickens


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 8

Mutta n�hty�ns� taas nuot kasvot ikkunalaudalla talon sivuitse
kulkiessansa, h�n ilmaisi l�sn�olonsa liikkeell�, joka ei oikein ollut
p��n nyyk�yst�, eik� kumarrusta, eik� my�sk��n hatun nostoa, vaan
kainostelevaa liikett�, jossa n�m�t kaikki kolme yhtyiv�t tai kesken��n
taistelivat. Noiden kasvojen silmi� t�m� temppu n�kyi huvittavan tai
ilahuttavan, ja huulet sanoivat n�yr�sti: -- Hyv�� p�iv��, herra!

-- Minun pit��, n�en m�, viipy� joku aika Mugbyn risteyksess�. -- sanoi
_Barbox Veljekset_ aivan toimessaan, katsahdettuansa viel� kerran
ratoihin, jotka huolettomasti kulkivat kukin haarallensa. -- En viel�
saa p��t�st�ni tehdyksi mink� radan valitsisin. Todenteolla minun pit��
v�h� perehty� t�h�n risteykseen ennenkuin voin tehd� p��t�kseni.

Ravintolassa h�n ilmoitti siis aikovansa viipy� viel� edelleen. Sitten
h�n illalla taas meni risteyspaikalle paremmin tutustuakseen siihen;
samaten h�n teki seuraavanakin aamuna, ja samoin taas illalla ja
aamulla. H�n puhutteli v�ke� asemahuoneella, antoi katseensa seurata
milloin t�t�, milloin tuota rataa, ja h�nest� oli huvittavaa vartioida
junien tuloa sek� l�ht��. Ensialussa h�n usein pisti p��ns� _Lampun_
pieneen koppeliin, vaan t�m� ei ollut siell� koskaan tavattavana. Pari
tai kaksikin paria pumpulisamettisia hartioita siell� tavallisesti n�kyi
kumarruksissa valkean edess�; v�list� noihin hartioihin kuuluvat k�det
piteliv�t veist� ynn� leip�� ja lihaa. Mutta vastaus kysymykseen: �miss�
on _Lamppu_?� oli aina: �toisella puolella rataa,� tahi: �nyt on h�nell�
joutoaika.� V�liin h�n my�s tutustui toiseen _Lamppuun_, mutta se ei
ollut h�nen _Lamppunsa_. Matkustaja ei sit�paitsi en�� niin hartaasti
halunnutkaan n�hd� _Lamppua_, ettei h�n olisi voinut kest�� t�t�
pettymyst�. Eik� h�n my�sk��n niin kokonaan antautunut aloittamaansa
vaikeaan Mugbyn risteyksen tutkimiseen, ett� h�n olisi laiminly�nyt
k�vely��n. P�invastoin h�n joka p�iv� l�hti k�velylle ja aina samalle
k�velylle. Mutta ilma oli muuttunut kylm�ksi ja sateiseksi, eik� tuo
ikkuna en�� ollut kertaakaan auki.




III.


Vihdoin, useampien p�ivien kuluttua, oli taas ihana, selke�, virvoittava
syysilma. Oli lauvantaip�iv�. Ikkuna oli auki ja lapset olivat menneet.
Se ei matkustajaa kummastuttanut, sill� h�n oli maltillisesti odottanut
nurkassansa kunnes lapset olivat menneet.

-- Hyv�� p�iv��! -- tervehti h�n noita kasvoja ikkunalaudalla; t�ll�
kertaa h�n nosti hatun kokonaan p��st��n.

-- Jumal' antakoon, herra!

-- Min� olen iloinen, ett� teill� taas on kirkas taivas silmien edess�.

-- Kiitoksia, herra. Te olette hyvin hyv�.

-- Te olette kivulloinen, pelk��n m�?

-- En ole, herra. Minulla on hyvin hyv� terveys.

-- Mutta, ettek� aina makaa?

-- Kyll�, min� makaan aina, syyst� etten voi istua. Mutta en ole
kivulloinen. -- Iloiset silm�t n�yttiv�t suuresti nauravan h�nen
erehdykselleen.

-- Tahdotteko vaivata itse�nne ja tulla sis��n, herra? T�st� ikkunasta
on ihana n�k�ala. Ja sitten te huomaisitte, etten ole yht��n kipe� --
koska olette niin hyv� ja panette siihen huomiota.

T�m� oli sanottu h�nelle avuksi, kun h�n seisoi siin� ep�ilev�n�, mutta
n�ht�v�sti halukkaana, k�si puutarhan portin kammilla. Se auttoikin ja
h�n astui sis��n.

Huone yl�kerrassa oli hyvin puhdas, vaan matala. Sen ainoa asukas makasi
vuoteella, joka oli niin korkea ett� makaajan kasvot ylettyiv�t
ikkunalaudan tasalle. Vuodekin oli hyvin puhdas, ja kun tyt�n
yksinkertainen puku oli vaaleansininen samoin kuin nauha h�nen
hiuksissansa, niin n�ytti silt� kuin h�n olisi pilvill� lev�nnyt.
Matkustaja tunsi, ett� tytt� vaistomaisesti oli huomannut h�nen olevan
synkk�mielisen, harvapuheisen miehen. Ja ett� tytt� sen niin helposti
oli huomannut, oli h�nelle my�s suureksi avuksi. Siit� huolimatta h�n
k�mpel�sti ja v�kin�isesti antoi tyt�lle k�tt� ja k�vi sitten istumaan
tuolille vuoteen viereen.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Fri 18th Apr 2025, 15:35