|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 1
-- Niin, silt� se enimmiten n�ytt��, herra.
-- Viel�k� sataa?
-- Niinkuin saavista, herra.
-- Avatkaa ovi. Min� tahdon astua ulos.
-- P��sette, herra, -- vastasi kondukt��ri, loistaen sadepisaroista.
Lyhtyns� valossa katsahti h�n kellonsa kyyneleisiin kasvoihin: -- kolme
minuuttia aikaa.
-- Enemm�n, luullakseni, -- min� j��n t�nne.
-- Arvelin teill� olleen piletin koko matkaa varten, herra?
-- Niin onkin, vaan min� j�t�n loput. Nyt tahtoisin kapineeni.
-- Olkaa hyv�; tulkaa tavaravaunulle niit� osoittamaan, herra. Tehk��
hyvin ja katsokaa tarkkaan, herra. Ei hetke�k��n liikaa aikaa.
Kondukt��ri kiirehti tavaravaunulle, matkustaja per�ss�. Kondukt��ri
astui vaunuun, matkustaja katsahti sinne sis�lle.
-- Nuot kaksi suurta mustaa kirstua nurkassa, mihin lyhtynne valo
sattui. Ne ovat minun.
-- Mik� nimi niiss� on, herra?
-- Barbox Veljekset.
-- V�istyk�� tielt�, herra, olkaa niin hyv�. Yks. Kaks. Kaikki!
Lamppu heilahti. Viittavalkeat edemp�n� jo muuttuvat. Vihellys
veturista. Juna poissa.
-- Mugbyn risteys! -- sanoi matkustaja vet�en molemmilla k�sill��n
villaisen kaulaliinansa kaulansa ymp�rille. -- Kellon ly�ty� kolme
myrskyisen� aamuna! Noin!
H�n puhui itsekseen. Siell� ei ollut ket��n muutakaan puhuteltavaa.
Ehk�p�, vaikka siell� olisi joku ollutkin, h�n sittenkin olisi mielemmin
puhunut itseksens�. N�in itsekseen puhuen h�n puhui miehelle, joka oli
noin viisi vuotta t�ll� tai tuolla puolen viitt�kymment�, ja joka oli
ennen aikaa harmahtunut niinkuin hoitamatta j��nyt valkea. T�m� mies
n�ytti aprikoivalta, p��n asema ilmaisi miettiv�isyytt� ja h�n puhui
hillityll� ��nell�. H�nest� saattoi huomata, ett� h�n oli paljo
itsekseen ollut.
H�n seisoi pime�ll� asemasillalla, eik� kenk��n muu, kuin tuuli ja sade
kiinnitt�nyt huomiotansa h�neen. N�m�t kaksi valpasta taistelijaa
hy�kk�siv�t h�nen kimppuunsa. -- Hyv� on virkkoi h�n. -- Minulle on
yhdentekev�� mihin suuntaan kasvoni k��nn�n.
T�ten matkustaja Mugbyn risteyksess� t�n� myrskyisen� aamuna, kellon
ly�ty� kolme, antoi ilman ajella itse�ns�.
Eip� silt�, ettei h�n olisi voinut seisahtua milloin hyv�ns�, sill�
p��sty�ns� katoksen p��h�n (se on jokseenkin pitk� Mugbyss�) ja
silm�ilty�ns� mustaan y�ilmaan, jonka l�pi viel�kin mustempi myrskyn
siipi ajoi hurjaa ajoaan, h�n k��nsi kasvonsa vastatuuleen ja astui yht�
vankkana eteenp�in kuin �sken my�t�tuulessakin. Siten matkustaja kulki
vakavin askelin edestakaisin, edestakaisin, edestakaisin. H�n ei etsinyt
mit��n, ja l�ysi siis my�s mit� etsi.
T�m� Mugbyn risteys on vuorokauden pimein� tunteina t�ynn� kummittelevia
varjokuvia. Salaper�iset tavarajunat, jotka ovat peitetyt karkealla
palttinalla, ja jotka hiipiv�t kolistelematta niinkuin pitk�t,
kummituksen tapaiset hautajaissaatot, pakenevat pahalla omallatunnolla
harvassa palavien lamppujen sivuitse, ik��nkuin niiden kuorma nyt olisi
p��ssyt salaiseen, laittomaan m��r�paikkaan. Virstanpituiset
kivihiilijunat seuraavat niit� niinkuin salapoliisi astuen j�ljess� heti
kun ne l�htev�t liikkeelle, pys�htyen kun nekin pys�htyv�t, per�ytyen
samassa kuin nekin. Punaista, kuumaa tuhkaa sataa maahan, milloin t�t�,
milloin tuota pime�� kujaa my�ten, ik��nkuin olisi kohenneltu
kidutustulia. Samalla aikaa vinkumiset ja ohkamiset ja kirisemiset
viilt�v�t korvia, ik��nkuin kidutuksenalaiset olisivat olleet pahimmassa
tuskassaan. Rautakangista tehdyt h�kit t�ynn� karjaa kulkevat
kalistellen keskitiet�, n��nnyksiss� olevat elukat ovat sarvistaan
toisiinsa takistuneet, silm�t pelosta liikkumattomiksi j��tyneet, samoin
kuin turvatkin. Ja huulista riippuu alas pitki� j��kynttil�it� tai mit�
lieneekin sen kaltaista. Ilmassa n�kyy nyt umpioutoja kirjoituksia,
joissa punaiset, vihre�t ja valkoiset kirjaimet pit�v�t salaista
vehkeily��n. Maanj�ristys rient�� ukkosen jylin�n ja salaman seuraamana
pikajunan vauhdilla Lontoosen p�in. Nytp� taas kaikki on hiljaa, tuuli
ja sade yksin hallitsee, lamput ovat sammutetut, Mugbyn asemahuone
kuolleena, h�m�r�sti h��m�itt�v�n�; se on vet�nyt viittansa silmien yli,
niinkuin Caesar, kun h�n murhattiin.
Previous Page
| Next Page
|
|