|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 17
�Te ihmettelette kenties mieltymyst�ni�, jatkoi pastori tutkivasti
katsoen Eevi� silmiin.
�Ei, en suinkaan, ajattelin p�invastoin, ett� tuo pikku p�tk� oli teille
hyvin kuvaavaa.�
�Mutta naiset kaiketi eiv�t erityisesti suosi semmoista runoutta. He
tahtovat sit�, mit� syd�mell� tai paremmin sanoen tunteellansa voivat
k�sitt��.�
Eevist� tuntui sin� hetken� pahalta puhe tunteista. Se oli h�nest� kuin
syyt�s koko h�nen sukupuoltansa kohtaan, ettei se kyennyt k�sitt�m��n
muuta kuin tunne-el�m�� ja korkeintaan sen v�lityksell� v�h�n muuta.
T�m� syyt�s tuntui h�nest� sit� kiusallisemmalta, kun h�nen omasta
kohdastansa t�ytyi tunnustaa se todeksi. Ja kuitenkin olisi h�n tahtonut
puolustautua.
Samassa muisti h�n Elsan. �Minulla on hyv� yst�v�, jatkoi h�n, �jolle
ainakin tuo runo olisi hyvin mieleen. H�n on niit� naisia, joissa eiv�t
tunteet yksin ole vallitsemassa. Toimintahalu, opinhalu ja luja tahto
ovat h�nen p��ominaisuuksiansa.�
�Ja te olette hyv�t yst�v�t�, kysyi Heikki omituinen ilon-ilme
kasvoillaan.
�Niin�, my�nsi Eevi, �oikein hyv�t yst�v�t. Useinhan me toisissamme
rakastamme juuri sit�, mit� itsess�mme enin kaipaamme.�
�Niin, sanotaanhan, ett� vastakohdat t�ydent�v�t toisiaan. Mutta suuri
erilaisuus voi my�skin her�tt�� ristiriitaa.�
Heikki oli k�ynyt miettiv�n n�k�iseksi. Eevi taas oli viime sanojaan
melkein s�ps�ht�nyt, ja kun pastori jatkoi puhetta samaan suuntaan,
alkoi h�nest� tuntua pahalta. Mieluista oli siit� syyst�, kun vieraitten
tulo pappilaan samassa keskeytti puhelun.
Pitk�t talvipime�t olivat p��ttyneet, kev�t koitti, ja ihmiset alkoivat
etsi� virkistyst� ja huvia. Silloin pappilaankin saapui sukulaisvieraita
oikein joukolla. Ruustinna oli touhussaan ja rovasti leikkis�ll�
tuulella. Mutta Eevi� eiv�t vieraat huvittaneet. H�n eli omaa,
ymp�rist�st� eroitettua el�m��ns�, ja ainoastaan se, mik� tavalla tai
toisella oli yhteydess� h�nen omien tunteittensa kanssa, saattoi todella
h�nen mielt��n kiinnitt��. --
Vieraitten joukossa oli lapsia useampia, ja n�m� olivat ainoat, joista
Eevi v�litti. H�n olikin heid�n kaikkien ihastuksena. Ei kukaan voinut
niin herttaisesti heid�n kanssaan leikki� kuin Eevi-t�ti, ei kukaan niin
hell�sti hyv�ill� ja lohduttaa, jos suruja sattui.
Er��n� p�iv�n�, kun rovasti herroille n�ytteli viljelysmaitaan, ja
ruustinna vieraineen istui rakennuksen edustalla kiikkulaudalla
kahvipannua kallistaen ja puhellen, leikki Eevi puutarhassa lasten
kanssa. H�nell� oli p��ll��n uusi, vaalea kes�-puku. P�iv� paistoi, ja
linnut lauloivat. Kilvan riemuitsivat pienokaiset. Kilvan kiertyiv�t
pehme�t k�t�set Eevin kaulaan. Valoa, l�mp�� ja kev�tt� oli kaikkialla,
kev�tt� Eevinkin syd�mess�.
Leikki seurasi toistansa. Oltiin piilosilla puitten ja pensaitten
takana. Juostiin sokkoa pakoon ja hyp�ttiin j�n�npoikasta. Lasten riemu
oli ylimmill��n, ja kun kesken ilon pieni j�n� kupsahti kumoon nokkosten
keskelle, oli Eevi kohta l�hell� lohduttelemassa.
�Siiri, syd�nk�pyni, iloni, �l� itke, �l�! Katso nokkoset, neh�n sinua
vain suutelivat. Ja t�ti suutelee kanss'. Noin, -- noin. -- Nyt ei en��
kirvele! Ja nyt t�ti kantaa kultamurunsa tuonne kiikkumaan.� H�n nosti
tytt�sen syliins�, ja kilpaa juostiin puutarhan toiseen laitaan suuren
kiikun luokse.
T�m� kohtaus ei ollut katsojaa vailla. Huoneensa ikkunasta oli Heikki
koko ajan seurannut leikki� puutarhassa. H�n ei voinut irroittaa
katsettaan Eevist� ja h�nen herttaisesta leikist�ns�. Eik� Eevi
ainoastaan leikkiess��n ollut herttainen, sen oli Heikki n�in� p�ivin�
n�hnyt. H�n oli n�hnyt h�nen uupumattoman k�rsiv�llisesti pienoisia
hoitavan ja auttavan, oli n�hnyt h�nen niin �idillisen hell�n�, vaikka
itse oli vasta kuin umpustansa puhkeamassa, ja nyt, -- nyt n�ki h�n
lis�ksi t�m�n herttaisen lapsekkaan leikin.
Taisiko h�n uskoa muuta kuin hyv�� siit�, joka noin lapsia ymm�rsi?
Voisiko semmoinen henkil� olla muuksi kuin iloksi ja siunaukseksi
ymp�rist�llens�?
Previous Page
| Next Page
|
|