|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 4
Kerttu aikoi nyt menn� p�yt�� kattamaan, mutta samassa jotakin t�m�hti
ovea vastaan sen ulkopuolella. Erkki juoksi katsomaan; siell� ei ket��n
n�kynyt, mutta paketti, jonka p��llekirjoitus oli Kertulle, l�ytyi oven
takana. Kerttu sen aukaisi ja siin� oli Runebergin "Hanna" korukansiin
sidottuna.
"Katsoppas vain, muualta tullut lahja", sanoi Erkki. "Kenelt�
sisarkultani t�m�n on saanut?"
"Jollen sinulta, niin en tosiaankaan tied�", sanoi Kerttu, mutta h�nen
punastuvat poskensa kuitenkin ilmaisivat, ett� h�n aavisti, kenelt�
lahja tuli. Iloisena ja tyytyv�isen� l�ksi h�n nyt kattamaan
illallis-p�yt�� ja hetken per�st� tuli h�n k�skem��n �iti�ns� ja
velje��n ruoalle.
Illallisen j�lkeen �iti lastensa kanssa veisasi jouluvirren ja sitte
Erkki viel� luki iltarukouksen, jonka j�lkeen he meniv�t levolle.
Joulu-aamuna �iti l�ksi lapsinensa kirkolle. Erkki meni sakaristoon,
mutta �iti ja tyt�r kirkkoon, joka oli v�ke� t�ynn�. Kun leski l�hestyi
sit� penkki�, jossa h�n tavallisesti oli istunut, tekiv�t penkiss�
istujat kohta n�yr�sti tilaa ja leski ajatteli: "t�m� on poikani t�hden
-- mit�p� he minulle, k�yh�lle leskelle, muuten tilaa tekisiv�t".
He istuivat penkkiin, siunasivat, ja �iti rukoili hartaasti, ett� Jumala
antaisi voimaa ja taitoa Erkille, jotta h�n saattaisi niin julistaa
Herran sanaa, ett� se ihmisi� ohjaisi oikealle tielle. Kun h�n n�in oli
huokauksensa korkeuteen l�hett�nyt, katsoi h�n ymp�rilleen. Kirkko oli
valoisa ja ihmisi� oli tullut l�helt� ja kaukaa. K�vellen ja ajaen
olivat he rient�neet joulujuhlaa viett�m��n, kuten aina ennenkin, mutta
lesken mielest� kaikki nyt olivat tulleet h�nen poikansa t�hden,
kuullaksensa, kun h�nen poikansa saarnasi. Kukapa ei sit� olisi tehnyt,
rient�nyt vaikka mimmoisen pyryn l�vitse. -- H�n ajatteli, ett� muut
olisivat tehneet kuten h�nkin. Kaikki ihmiset nyt katsoivatkin juuri
h�neen ja Kerttuun, net varmaan ajattelivat, ett� he olivat
onnellisimpia ihmisi� maan p��ll�. Kentiesi eiv�t aivan v��r�ss�
olleetkaan. N�in �idin ajatukset py�riv�t lemmikkins� ymp�rill�, kunnes
poika astui saarnastuoliin. Silloin h�n pani k�tens� ristiin ja kuunteli
levollisena saarnaa. H�n oli poikansa puolesta rukoillut ja oli varma
siit�, ett� Jumala tuon rukouksen oli kuullut.
Tyytyv�isen� l�ksi h�n taas Jumalan palveluksen loputtua kotiansa, sill�
yksinkertaista ja selv�� sanaa oli Erkki saarnannut, eik� sellaista,
kuin moni harhaoppinen t�h�n aikaan.
P�iv�ll� tuli Elias Teinin perheen luo ja onnitteli Erkki�, joka jo noin
pitk�lle oli ehtinyt. "Koska min� n�ihin asti enn�t�n sinun j�lki�si
seurata?" sanoi h�n.
"Ei siihen tarvita paljoakaan aikaa, kyll� sin� saarnaan p��set",
vastasi Erkki.
"Mutta min� en tahdo, ennenkuin sitte vasta, jahka jo pian papiksi
tulen. Niinh�n sin�kin teit ja Kerttu sanoo aina, ett� kaikki on
parasta, mit� sin� teet."
"Vai niin, sitte h�n varmaankin arvoni laskee liian korkealle."
"Niin -- nyt taas. Olet sin� hyvin kummallinen. Enh�n min� sill� tapaa
ole sanonut koskaan."
"Noh, sopikaa pois. Kerttu, tuleppas n�ytt�m��n tuota kaunista
joululahjaasi, josta emme tied�, mist� se on tullut."
"Pukki sen toi", niin minulle aina ennen vakuutettiin, kun lapsena
lahjoja sain, ja siihen selitykseen ai'on viel�kin tyyty�", sanoi
Kerttu, tuodessaan kirjansa esille.
Elias katsoi sit�, kysyen: "Pid�tk� tuosta kirjasta?"
"Pid�n. Olen lukenut sen jo kertaaseen, mutta ai'on viel� toiseen
kertaan sit� lukea." Kerttu kyll� aavisti, kenen antama kirja oli.
Joululomalla Elias usein k�vi Teinin perheess�, sill� h�n viihtyi
erinomaisen hyvin. Joskus sai, h�n Mandi sisarensakin mukaansa, mutta
vain harvoin, sill� Mandi, joka oli varakkaan tireht��rin tyt�r ja
ylellisyyteen taipuvainen, ei viihtynyt n�itten ahkerien ja
vaatimattomien ihmisten parissa.
Joutuisasti lyhyen joululoman p�iv�t riensiv�t loppuun ja nuorukaiset
l�ksiv�t pois, Elias lukioon, tullaksensa kev��ll� ylioppilaaksi ja
Erkki Helsinkiin, pyrki�kseen papiksi Juhannukseksi.
Previous Page
| Next Page
|
|